Maahanmuutto http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Fri, 19 Jan 2018 10:13:45 +0200 fi Vasen laita lupaa liikoja maahanmuutosta http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249388-vasen-laita-lupaa-liikoja-maahanmuutosta <p>Satuin törmäämään Börje Uimosen tekstiin <a href="http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248856-laitetaan-maahanmuuttoprosessit-ajoissa-kuntoon">&ldquo;Laitetaan maahanmuuttoprosessit ajoissa kuntoon&rdquo;</a>. Teksti oli nostettu Puheenvuoron poimintoihin ja se sai paljon kommentteja. Itse teksti käsitteli pääasiassa &quot;ilmastopakolaisia&quot;, mutta katson sen soveltuvan myöskin laajemmin maahanmuuttoon.</p><p>Tekstissään Uimonen ehdottaa &ldquo;lukuisia toimenpiteitä&rdquo; asiansa hyväksi, kuten edullisia asuntoja, kotouttamiseen tähtäävää koulutusta, perusterveydenhuoltoa, &ldquo;hätäruokintaa&rdquo;, peruskoulutusta ja lasten normaalia kouluttamista.</p><p>Lista on mielestäni naiivi, vähän kuin lapsen toivomuslista jouluna. Siinä ei oteta huomioon tosimaailman realiteetteja, eikä vähiten kustannuksia. Katson kuitenkin näin, että tämä ei johdu kirjoittajan pahasta tahdosta, vaan todennäköisesti ajattelemattomuudesta.</p><p>Listassa ovat ensimmäisenä &ldquo;edulliset asunnot&rdquo;. Ensinnäkin edullisia asuntoja saa hakemalla hakea, ainakin pääkaupunkiseudulta, jonne tulijat hakeutuvat ja keskittyvät. Ei ole mitään merkkiä siitä, että kaavoituksella ja uudisasuntotuotannolla voitaisiin tätä tilannetta parantaa. Jos tämä auttaisi, se olisi parantunut jo aikoja sitten. Suomalaiset ja maahantulijat joutuvat kilpailemaan samoista asunnoista, ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan entisestään korkeilla vuokrilla.</p><p>Kotouttamiseen tähtäävässä koulutuksessa on omat haasteensa. Kieli-, kulttuuri- ja opiskelumotivaatiohaasteet ovat mitä ilmeisimmät. Kaikki ei varmasti mene niinkuin Strömsössä, ja tänne tulija voi hyvinkin pudota tästä putkesta. Harvat menestystarinat kotoutumisessa (esim. maahanmuuttajalääkärit) eivät poista sitä tosiasiaa, että valtaosa ensimmäisen polven maahanmuuttajista ei kotoudu hyvin Suomeen.</p><p>Perusterveydenhuolto taas on käsittääkseni jo valmiiksi kuormitettu. Se on julkinen palvelu, jolla on ylikysyntää. En kiistä, etteikö perusterveydenhuoltoa tulisi tarjota ihmisille, mutta tulijat kuormittaisivat tätä palvelua entisestään. Mistä rahat tähän? &ldquo;Velkaluottokortillako&rdquo; taas?</p><p>&ldquo;Hätäruokinnalla&rdquo; kaiketi tarkoitetaan jonkinlaista huolenpitoa ja palveluiden tarjoamista paperittomille. Entisestään lisää järjestelmän kuormitusta, ja myös laittomuutta ja vapaamatkustamista.</p><p>Sitten on peruskoulutus ja &ldquo;lasten normaali kouluttaminen&rdquo;. En kiistä, etteikö tämä(kin) olisi hyvä asia, mutta edelleenkin: mistä rahat kaikkeen tähän?</p><p>Itse ajaisin maltillista ja järkevöitettyä maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on herkkien järjestelmien maa. Uimosella ei ollut antaa minkäänlaista osviittaa siitä, miten suurta maahanmuuttoa tänne kohdistuisi.</p><p>Tarjoamalla Uimosen etuisuusvalikoiman me todellakin signaloisimme jotain, ja saisimme sen seurauksena paljonkin maahanmuuttoa. Tämä taas aiheuttaisi maamme herkässä asenneilmapiirissä vastakkainasettelua kantaväestön ja maahantulijoiden välillä &ndash; vaikka myönnänkin, että asian laita ei saisi olla niin.</p><p>Se mitä Uimonen tarjoaa, on siis lisää kuormitusta (velkaa) ja vastakkainasettelua. Ei mielestäni lupaa hyvää tämä kuvio. En itse kannattaisi, koska se ei ole millään tapaa kestävä. Ilmastopakolaisuuskaan ei vielä ole päivänpolttava ongelma. Tietystikin Uimosen listalla ja puheilla saa itselleen helposti hyväntekijän maineen, ja sitä vastustava taas itselleen minkä lie leiman. Onneksi Uimosen lista on vain luonnos, ei päivänpolitiikkaa.</p><p>Voimme siis ajaa ajoissa järkevää ja maltillista maahanmuuttopolitiikkaa, tai sitten ylikuormittaa järjestelmän, ja odottaa sitten erilaisten vastareaktioiden ja patoutumien pinnalle tuloa. Ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni parempi kuin toinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Satuin törmäämään Börje Uimosen tekstiin “Laitetaan maahanmuuttoprosessit ajoissa kuntoon”. Teksti oli nostettu Puheenvuoron poimintoihin ja se sai paljon kommentteja. Itse teksti käsitteli pääasiassa "ilmastopakolaisia", mutta katson sen soveltuvan myöskin laajemmin maahanmuuttoon.

Tekstissään Uimonen ehdottaa “lukuisia toimenpiteitä” asiansa hyväksi, kuten edullisia asuntoja, kotouttamiseen tähtäävää koulutusta, perusterveydenhuoltoa, “hätäruokintaa”, peruskoulutusta ja lasten normaalia kouluttamista.

Lista on mielestäni naiivi, vähän kuin lapsen toivomuslista jouluna. Siinä ei oteta huomioon tosimaailman realiteetteja, eikä vähiten kustannuksia. Katson kuitenkin näin, että tämä ei johdu kirjoittajan pahasta tahdosta, vaan todennäköisesti ajattelemattomuudesta.

Listassa ovat ensimmäisenä “edulliset asunnot”. Ensinnäkin edullisia asuntoja saa hakemalla hakea, ainakin pääkaupunkiseudulta, jonne tulijat hakeutuvat ja keskittyvät. Ei ole mitään merkkiä siitä, että kaavoituksella ja uudisasuntotuotannolla voitaisiin tätä tilannetta parantaa. Jos tämä auttaisi, se olisi parantunut jo aikoja sitten. Suomalaiset ja maahantulijat joutuvat kilpailemaan samoista asunnoista, ja sosiaaliturvajärjestelmää kuormitetaan entisestään korkeilla vuokrilla.

Kotouttamiseen tähtäävässä koulutuksessa on omat haasteensa. Kieli-, kulttuuri- ja opiskelumotivaatiohaasteet ovat mitä ilmeisimmät. Kaikki ei varmasti mene niinkuin Strömsössä, ja tänne tulija voi hyvinkin pudota tästä putkesta. Harvat menestystarinat kotoutumisessa (esim. maahanmuuttajalääkärit) eivät poista sitä tosiasiaa, että valtaosa ensimmäisen polven maahanmuuttajista ei kotoudu hyvin Suomeen.

Perusterveydenhuolto taas on käsittääkseni jo valmiiksi kuormitettu. Se on julkinen palvelu, jolla on ylikysyntää. En kiistä, etteikö perusterveydenhuoltoa tulisi tarjota ihmisille, mutta tulijat kuormittaisivat tätä palvelua entisestään. Mistä rahat tähän? “Velkaluottokortillako” taas?

“Hätäruokinnalla” kaiketi tarkoitetaan jonkinlaista huolenpitoa ja palveluiden tarjoamista paperittomille. Entisestään lisää järjestelmän kuormitusta, ja myös laittomuutta ja vapaamatkustamista.

Sitten on peruskoulutus ja “lasten normaali kouluttaminen”. En kiistä, etteikö tämä(kin) olisi hyvä asia, mutta edelleenkin: mistä rahat kaikkeen tähän?

Itse ajaisin maltillista ja järkevöitettyä maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on herkkien järjestelmien maa. Uimosella ei ollut antaa minkäänlaista osviittaa siitä, miten suurta maahanmuuttoa tänne kohdistuisi.

Tarjoamalla Uimosen etuisuusvalikoiman me todellakin signaloisimme jotain, ja saisimme sen seurauksena paljonkin maahanmuuttoa. Tämä taas aiheuttaisi maamme herkässä asenneilmapiirissä vastakkainasettelua kantaväestön ja maahantulijoiden välillä – vaikka myönnänkin, että asian laita ei saisi olla niin.

Se mitä Uimonen tarjoaa, on siis lisää kuormitusta (velkaa) ja vastakkainasettelua. Ei mielestäni lupaa hyvää tämä kuvio. En itse kannattaisi, koska se ei ole millään tapaa kestävä. Ilmastopakolaisuuskaan ei vielä ole päivänpolttava ongelma. Tietystikin Uimosen listalla ja puheilla saa itselleen helposti hyväntekijän maineen, ja sitä vastustava taas itselleen minkä lie leiman. Onneksi Uimosen lista on vain luonnos, ei päivänpolitiikkaa.

Voimme siis ajaa ajoissa järkevää ja maltillista maahanmuuttopolitiikkaa, tai sitten ylikuormittaa järjestelmän, ja odottaa sitten erilaisten vastareaktioiden ja patoutumien pinnalle tuloa. Ensimmäinen vaihtoehto on mielestäni parempi kuin toinen.

]]>
8 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249388-vasen-laita-lupaa-liikoja-maahanmuutosta#comments Ilmastopakolaiset Maahanmuuton kustannukset Maahanmuutto Fri, 19 Jan 2018 08:13:45 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249388-vasen-laita-lupaa-liikoja-maahanmuutosta
Kuinka maahantulijoista huolehdittiin kotikaupungissani? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249214-kuinka-maahantulijoista-huolehdittiin-kotikaupungissani <p>Haluan kirjoittaa lyhyesti siitä, miten vuoden 2015 maahantulovyörystä huolehdittiin kotiseudullani.</p><p>Kaikkihan siis alkoi vuoden 2015 loppupuolella, muistaakseni syys-lokakuussa, jolloinka saimme maahantuloa, pääasiassa pääministerimme lupauksien seurauksena. Tästä alkoi tapahtumasarja, joka alkoi siten, että maahantulijoita majoitettiin kerrostaloihin kotikaupunkini sivupitäjässä. Kerrostalot, joihin heitä majoitettiin, oli ilmeisestikin vuokrattu suuromistajalta, joka omisti kokonaisia kerrostaloja.</p><p>Samoihin aikoihin, vuoden 2016 alussa seurakuntaan palkattiin uusi pappi, maahanmuuttotyöhön. Tyhjillään olevaan toiseen puiseen kirkkorakennukseen kerättiin myös vaatteita ja muita tarve-esineitä ja asioita. Maahantulijat aloittivat jonkinlaisen Punaisen ristin järjestämän koulutuksen satamayhtiöltä vuokratussa(?) vanhassa satamaruokalassa. Punainen risti palkkasi silloin mm. kouluttajia ja hoitajia kotiseudullani.</p><p>Seurakunnassa järjestettiin maahantulijoille tilaisuuksia ja ilmeisesti myös ystäväpalvelua. Näihin rooleihin siunattiin ihmisiä erityisessä tilaisuudessa. Vapaaehtoisia ilmeisesti saatiin näihin tehtäviin, ainakin heitä oli siunattavana monta. Tilaisuuksissa ilmeisesti kävi myös maahantulijoita. Seurakunta avasi myös erityisen tilin maahanmuuttotyöhön.</p><p>Sittemmin &ldquo;tilanne on rauhoittunut&rdquo; tällä suunnalla. Enää tulijoita ei asu siinä määrin sivupitäjäni kerrostaloissa kuin aikaisemmin. Samoin koulutusta satamaruokalassa ei enää ole. Viime vuonna 2017 nähtiin mielenosoituksia, jossa vastustettiin palautusta Syyriaan/Irakiin/Afghanistaniin. Vain joitain tulijoita on kaiketi jäänyt kotikaupunkiini. Muut ovat saaneet turvapaikan, ja muuttaneet suurempiin kaupunkeihin, tai ovat saaneet käännytyspäätöksen.</p><p>Käsittääkseni ei kuitenkaan voida sanoa, ettei heistä olisi pidetty huolta täällä. Mm. mainitsemaani puiseen kirkkorakennukseen tuli niin paljon lahjoitettua tavaraa, että lehdessä muistaakseni ilmoitettiin, ettei sitä enää kannata tuoda sinne lisää. Kaikenlaista toimintaa siis järjestettiin. Se, että osallistuivatko valtaosa itse tulijoista näihin tilaisuuksiin, on toinen juttu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluan kirjoittaa lyhyesti siitä, miten vuoden 2015 maahantulovyörystä huolehdittiin kotiseudullani.

Kaikkihan siis alkoi vuoden 2015 loppupuolella, muistaakseni syys-lokakuussa, jolloinka saimme maahantuloa, pääasiassa pääministerimme lupauksien seurauksena. Tästä alkoi tapahtumasarja, joka alkoi siten, että maahantulijoita majoitettiin kerrostaloihin kotikaupunkini sivupitäjässä. Kerrostalot, joihin heitä majoitettiin, oli ilmeisestikin vuokrattu suuromistajalta, joka omisti kokonaisia kerrostaloja.

Samoihin aikoihin, vuoden 2016 alussa seurakuntaan palkattiin uusi pappi, maahanmuuttotyöhön. Tyhjillään olevaan toiseen puiseen kirkkorakennukseen kerättiin myös vaatteita ja muita tarve-esineitä ja asioita. Maahantulijat aloittivat jonkinlaisen Punaisen ristin järjestämän koulutuksen satamayhtiöltä vuokratussa(?) vanhassa satamaruokalassa. Punainen risti palkkasi silloin mm. kouluttajia ja hoitajia kotiseudullani.

Seurakunnassa järjestettiin maahantulijoille tilaisuuksia ja ilmeisesti myös ystäväpalvelua. Näihin rooleihin siunattiin ihmisiä erityisessä tilaisuudessa. Vapaaehtoisia ilmeisesti saatiin näihin tehtäviin, ainakin heitä oli siunattavana monta. Tilaisuuksissa ilmeisesti kävi myös maahantulijoita. Seurakunta avasi myös erityisen tilin maahanmuuttotyöhön.

Sittemmin “tilanne on rauhoittunut” tällä suunnalla. Enää tulijoita ei asu siinä määrin sivupitäjäni kerrostaloissa kuin aikaisemmin. Samoin koulutusta satamaruokalassa ei enää ole. Viime vuonna 2017 nähtiin mielenosoituksia, jossa vastustettiin palautusta Syyriaan/Irakiin/Afghanistaniin. Vain joitain tulijoita on kaiketi jäänyt kotikaupunkiini. Muut ovat saaneet turvapaikan, ja muuttaneet suurempiin kaupunkeihin, tai ovat saaneet käännytyspäätöksen.

Käsittääkseni ei kuitenkaan voida sanoa, ettei heistä olisi pidetty huolta täällä. Mm. mainitsemaani puiseen kirkkorakennukseen tuli niin paljon lahjoitettua tavaraa, että lehdessä muistaakseni ilmoitettiin, ettei sitä enää kannata tuoda sinne lisää. Kaikenlaista toimintaa siis järjestettiin. Se, että osallistuivatko valtaosa itse tulijoista näihin tilaisuuksiin, on toinen juttu.

]]>
2 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249214-kuinka-maahantulijoista-huolehdittiin-kotikaupungissani#comments Maahanmuutto Vuoden 2015 maahantulovyöry Tue, 16 Jan 2018 08:38:36 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249214-kuinka-maahantulijoista-huolehdittiin-kotikaupungissani
Maahanmuuttoa Suomeen – miksi? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249152-maahanmuuttoa-suomeen-miksi <p>Olen uskova. Olen myös maahanmuuttokriittinen. Älä kuitenkaan säikähdä, eivät kaikki uskovat sitä ole vaikka minä sitä olenkin.</p><p>Olen miettinyt sitä miksi Jumala sallii maahanmuuttoa Suomeen? Siksikö, että olemme vaeltaneet kurittomasti, ja se on ikäänkuin rangaistukseksi? Varmasti tätäkin.</p><p>Entä sitten se, että Hän haluaa tarjota turvapaikan arabikevään jälkiseurausten vaikuttamille ihmisille? Olen nähnyt tätäkin puolta, enkä voi kiistää sitä. Hänen silmissään myös muslimi on Hänelle rakas lapsi, jonka parasta Hän myös toivoo.</p><p>Entäpä se, että se on yksinkertaisesti testi meille miten suhtaudumme meidän silmissämme ulkopuolisiin ihmisiin? Enkä voi millään tavalla sanoa, että me täällä Suomessa selviäisimme tästä testistä kunnialla lävitse.</p><p>Uskon, että maahanmuutto on kaikkea tätä. Mitä sinä uskot?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen uskova. Olen myös maahanmuuttokriittinen. Älä kuitenkaan säikähdä, eivät kaikki uskovat sitä ole vaikka minä sitä olenkin.

Olen miettinyt sitä miksi Jumala sallii maahanmuuttoa Suomeen? Siksikö, että olemme vaeltaneet kurittomasti, ja se on ikäänkuin rangaistukseksi? Varmasti tätäkin.

Entä sitten se, että Hän haluaa tarjota turvapaikan arabikevään jälkiseurausten vaikuttamille ihmisille? Olen nähnyt tätäkin puolta, enkä voi kiistää sitä. Hänen silmissään myös muslimi on Hänelle rakas lapsi, jonka parasta Hän myös toivoo.

Entäpä se, että se on yksinkertaisesti testi meille miten suhtaudumme meidän silmissämme ulkopuolisiin ihmisiin? Enkä voi millään tavalla sanoa, että me täällä Suomessa selviäisimme tästä testistä kunnialla lävitse.

Uskon, että maahanmuutto on kaikkea tätä. Mitä sinä uskot?

]]>
40 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249152-maahanmuuttoa-suomeen-miksi#comments Euroopan pakolaiskriisi Maahanmuutto Mon, 15 Jan 2018 07:13:01 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249152-maahanmuuttoa-suomeen-miksi
Tanska esti äärimuslimisaarnamiehen maahantulon http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249059-tanska-estaa-aarimuslimisaarnamiehen-maahantulon <p>&nbsp;</p><p>Tuore uutinen eilen Tanskasta. Maa&nbsp; on kieltänyt maahantulon radikaalilta islamsaarnamieheltä Mazin Abdul-Adhimilta. Hän olisi lentänyt Tanskaan Kanadasta. Kyseinen islamsaarnaaja on&nbsp; järjestyksessä 12. Tanskalta pakit saanut. Lisää kieltoja on tulossa kirjoittaa&nbsp; keskustalainen integraatioministeri Inger Stöjberg Face bookissa. Asiasta tiedotti mm. Metrolehti perjantaina 12.1.2018.</p><p>On merkille pantavaa miten liberaali ja avointen rajojen Tanska on kääntänyt maahanmuuttopolitiikkansa kurssia 180 astetta viime vuosina. Rajatarkastukset ja etuuksien karsiminen alkavat purra.</p><p>Viime vuonna Tanskaan saapui&nbsp; enää vajaat 4000 pakolaista. Merkittävä lasku huippuvuosien luvuista&nbsp; Suomen keskustapuoluetta vastaavan pääministeripuolue Venstren johtaman oikeistolaisen vähemmistöhallituksen toimesta.</p><p>Pakolaisia&nbsp; muutti viime vuonna Tanskasta Saksaan yli 1000 henkilöä Merkelin iloksi. Pakolaisvirran suunta näyttää kääntyneen.</p><p>Työperäistä maahanmuuttoa suositaan.</p><p>Integraatioministeri Inger Stöjberg on tullut tunnetuksi tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan. Vaikuttaa kuin Danske folkeparti ( vastaa perussuomalaisia ) vaikuttaa tehokkaammin maahanmuuttopolitiikkaan hallituksen ulkopuolelta. Toisin on Suomessa vrt. Timo Soinin puheet ja teot.&nbsp;</p><p>Olisiko Suomella jotain opittavaa Tanskalta?</p><p>&nbsp;</p><p>Lähde:Metrolehti 12.1.2018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tuore uutinen eilen Tanskasta. Maa  on kieltänyt maahantulon radikaalilta islamsaarnamieheltä Mazin Abdul-Adhimilta. Hän olisi lentänyt Tanskaan Kanadasta. Kyseinen islamsaarnaaja on  järjestyksessä 12. Tanskalta pakit saanut. Lisää kieltoja on tulossa kirjoittaa  keskustalainen integraatioministeri Inger Stöjberg Face bookissa. Asiasta tiedotti mm. Metrolehti perjantaina 12.1.2018.

On merkille pantavaa miten liberaali ja avointen rajojen Tanska on kääntänyt maahanmuuttopolitiikkansa kurssia 180 astetta viime vuosina. Rajatarkastukset ja etuuksien karsiminen alkavat purra.

Viime vuonna Tanskaan saapui  enää vajaat 4000 pakolaista. Merkittävä lasku huippuvuosien luvuista  Suomen keskustapuoluetta vastaavan pääministeripuolue Venstren johtaman oikeistolaisen vähemmistöhallituksen toimesta.

Pakolaisia  muutti viime vuonna Tanskasta Saksaan yli 1000 henkilöä Merkelin iloksi. Pakolaisvirran suunta näyttää kääntyneen.

Työperäistä maahanmuuttoa suositaan.

Integraatioministeri Inger Stöjberg on tullut tunnetuksi tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan. Vaikuttaa kuin Danske folkeparti ( vastaa perussuomalaisia ) vaikuttaa tehokkaammin maahanmuuttopolitiikkaan hallituksen ulkopuolelta. Toisin on Suomessa vrt. Timo Soinin puheet ja teot. 

Olisiko Suomella jotain opittavaa Tanskalta?

 

Lähde:Metrolehti 12.1.2018

]]>
3 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249059-tanska-estaa-aarimuslimisaarnamiehen-maahantulon#comments ääri-islam Maahanmuutto Radikaalit imaamit Sat, 13 Jan 2018 05:19:07 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249059-tanska-estaa-aarimuslimisaarnamiehen-maahantulon
Maahanmuutto ja sen varjolla tehtävä huijaus. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus Katselen parhaillaan ohjelmaa Irakista. Missä on se hätä, missä vaino, kun lapset iloisina leikkivät ja syövät sormilla lautasiltaan hyvän näköista paikallista ruokaa.Missä on se kauhu mitä television ajankohtaisohjelmissa ja uutisissa näytetään? Ei ainakaan tuolla, eli mitä nämä nuoret miehet täällä tekevät? Eikö heidän pitäisi olla tyttöystäviensä ja vaimojen/perheidensä luona? Olen jo aikaisemmin kertonut kuinka tuolla käydään lomalla täältä ja se on faktatietoa.Tätä pusinesta pyöritetään kovalla hinnalla, eli ne todelliset uhrit ovat aivan muualla kuin tuolla ja kärsivät edelleen, siitä vain ei vain hiiskuta missään. Tietolähteitäni en voi tuoda esille,mutta ne jotka näkevät saman ohjelman tai jos on tuttuja tuolta, tietää tämän todeksi. Miksi meille sitten valehdellaan? Syy on yksinkertainen ja se on raha, poliitikot ja heidän lähipiiri ohjailee tätä isoa businesta ja jos eivät varsinaisesti ole mukana siinä, niin hyötyvät kuitenkin tästä. Olisiko aika tehdä jotain asialle?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 10 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus#comments Maahanmuutto Pakolaiset Pakolaisuus Thu, 11 Jan 2018 12:18:42 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248978-maahanmuutto-ja-sen-varjolla-tehtava-huijaus Ruotsi – rakenteet kunnossa ja talous porskuttaa http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248913-ruotsi-rakenteet-kunnossa-ja-talous-porskuttaa <p>Ne teki sen taas. Nimittäin Ruotsin valtionvelkakonttori <a href="https://www.riksgalden.se/sv/For-investerare/Aktuellt/Nyheter-och-pressmeddelanden/Pressmeddelande/2018/stort-budgetoverskott-2017/#">ilmoitti</a> (9.1.2018) veroylijäämän nousevan peräti 61 miljardia kruunua (6,2 miljardia euroa) ylijäämäiseksi&nbsp; Vertailun vuoksi Suomi ottaa <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/olet-velkaisempi-kuin-koskaan-ennen-hyva-uutinen-kuitenkin-on-etta-valtion-velkaantuneisuus-hidastuu-200366112/">uutta velkaa</a> ensi vuonna noin 3 miljardia euroa. Ruotsin valtionvelka suhteessa BKT:hen laskee 30 prosenttiin, kun Suomessa noustaan yli 60 prosentin.</p><p>Miksi Ruotsin taloudella menee paremmin? Tässä muutamia syitä.</p><ol><li>​Työllisyysaste (81 prosenttia) on <a href="http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Employment_statistics/fi">huomattavasti korkeampi </a>kuin Suomessa (70 prosenttia). Työmarkkinoilla on enemmän paikallista sopimista ja joustoa, vähemmän lakkoja sekä paremmat kannusteet.</li><li>Työn verotus, <a href="https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-tuloveroprosentit-eraissa-OECD-maissa/">erityisesti keskituloisilla</a>, on alhaisempaa. Ero voi olla jopa viiden prosenttiyksikön luokkaa.&nbsp;</li><li>Maahanmuutto on vapaampaa ja maahanmuuttajien <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/215327-ruotsin-maahanmuuttajien-tyollisyysaste-korkeampi-kuin-suomen-koko-vaeston-pitaisi-jo">työllisyysaste on kohtalaisen hyvä</a>. Huomioitava on, että maassa on vapautettu työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuton ansiosta myös väestörakenne on terveemmällä pohjalla.</li><li>Ruotsissa asutaan <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/2016/11/09/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruotsin-yhdyskuntarakenne-poikkeaa-toisistaan/">enemmän tiiviissä kaupungeissa</a>, missä taloudellinen tuottavuus on haja-asutusta parempaa.&nbsp;</li></ol> Ne teki sen taas. Nimittäin Ruotsin valtionvelkakonttori ilmoitti (9.1.2018) veroylijäämän nousevan peräti 61 miljardia kruunua (6,2 miljardia euroa) ylijäämäiseksi  Vertailun vuoksi Suomi ottaa uutta velkaa ensi vuonna noin 3 miljardia euroa. Ruotsin valtionvelka suhteessa BKT:hen laskee 30 prosenttiin, kun Suomessa noustaan yli 60 prosentin.

Miksi Ruotsin taloudella menee paremmin? Tässä muutamia syitä.

  1. ​Työllisyysaste (81 prosenttia) on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa (70 prosenttia). Työmarkkinoilla on enemmän paikallista sopimista ja joustoa, vähemmän lakkoja sekä paremmat kannusteet.
  2. Työn verotus, erityisesti keskituloisilla, on alhaisempaa. Ero voi olla jopa viiden prosenttiyksikön luokkaa. 
  3. Maahanmuutto on vapaampaa ja maahanmuuttajien työllisyysaste on kohtalaisen hyvä. Huomioitava on, että maassa on vapautettu työperäinen maahanmuutto. Maahanmuuton ansiosta myös väestörakenne on terveemmällä pohjalla.
  4. Ruotsissa asutaan enemmän tiiviissä kaupungeissa, missä taloudellinen tuottavuus on haja-asutusta parempaa. 
]]>
142 http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248913-ruotsi-rakenteet-kunnossa-ja-talous-porskuttaa#comments Ulkomaat Maahanmuutto Ruotsi Talouskasvu Verotus Wed, 10 Jan 2018 08:13:14 +0000 Mikko Savelius http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248913-ruotsi-rakenteet-kunnossa-ja-talous-porskuttaa
YLE:n ehdokastentti: Laura Huhtasaari http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248895-ylen-ehdokastentti-laura-huhtasaari <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9986024">Laura Huhtasaari</a>, yksi presidentinvaalien ensikertalaisista, pelasi YLE:n ehdokastentissä varman päälle. Puhe oli rakennettu hänelle vahvojen teemojen varaan. Teemoissa käsiteltiin sananvapautta, maanpuolustusta Ottawan-sopimuksen kautta, maahanmuuttopolitiikkaa sekä isänmaallisuutta. Tasavallan presidentin ydintehtäviin kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli lähes kokonaan sivuutettu. Tämä oli ymmärrettävä ratkaisu, sillä vaalitenteissä on nähty Huhtasaaren olevan heikoimmillaan juuri ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.</p><p>Puhe oli suunnattu koko kansakunnalle eikä pelkästään suoraan omille kannattajille. Tämä näkyi siinä miten hän puhui paljon kansalaisista, käytti termiä &quot;me&quot; sekä kantoi huolta kansakunnan yhtenäisyydestä ja eheydestä. Verrattuna Paavo Väyrysen eiliseen suoritukseen, oli Huhtasaari paljon positiivisemmalla näkökulmalla liikenteessä. Vahvaa vastakkainasettelua ei luotu ja esimerkiksi muita presidenttiehdokkaita ei mainittu sanallakaan. Hän esiintyi selkeästi omana itsenään eikä ensisijaisesti jotain vastaan.</p><p>Huhtasaari on vahva esiintyjä mutta puheen alussa en tiennyt seuraanko vaalipuhetta vai selkouutisia, puhe oli häiritsevän monotoninen. Poljentoa olisi syytä lisätä, jotta kuulijat jaksavat kiinnostua puheesta. Päästessään puhumaan maahanmuutosta puheenrytmi muuttui moniulotteisemmaksi ja varmasti myös kuulijoiden keskittymiskyky lisääntyi.&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Teemoiltaan yllätyksetön puhe</strong></p><p>Uuden vuoden puheessa Laura Huhtasaari nosti esille totuuskomission perustamisen käsittelemään 1990-luvun pankkikriisin ratkaisuja. Tämä teema oli erittäin hyvin rakennettu puheeseen. Onn tehty selkeä aloite ja nyt sitä nostetaan uudelleen esille. Hän myös oli selkeästi miettinyt totuuskomission tarkoitusta ja toimintaa, näin hän pääsi hyvin konkreettiselle tasolle. Mutta onko 25 vuoden takainen pankkikriisi tarpeellinen vaaliteema presidentinvaaleissa vuonna 2018? Jos tämä jää Huhtasaaren ainoaksi uudeksi avaukseksi niin heikoilla mennään.</p><p>Maahanmuuttopolitiikka ja rajaturvallisuus, tässä Laura Huhtasaaren selkeät vahvuudet. Ne eivät kuulu Tasavallan presidentin tehtäviin mutta se ei Huhtasaarta haittaa sillä hän käy todellisuudessa nyt jo eduskuntavaaleja, pyrkien Perussuomalaisten varapuheenjohtana vahvistamaan puolueen asemaa ja näkyvyyttä jo nyt seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen.</p><p>Puheen loppu oli hyvin isänmaallinen. Puolustettiin suomalaista tapakulttuuria ja kannettiin huolta kansakunnan kahtiajaosta. &quot;Rakastakaamme Suomea. Rakastakaamme itsenäistä Suomea,&quot; kukapa presidenttiehdokas ei noin voisi sanoa. Laura Huhtasaaren sanat olisi voinut esittää myös&nbsp; kuka tahansa muu presidenttiehdokas. Perinteisesti Huhtasaaren isänmaallinen paatos on hyvin jyrkkää ja mustavalkoista, nyt hän oli tässä suhteessa poikkeuksellisen maltillinen. Selkeästi hän pyrki puhumaan presidentillisesti.</p><p>Puheen loppu oli jämäkkä mutta hieman epäselvä: &quot;Otetaan Suomi takaisin. Vaaliuurnilla.&quot; Otetaan Suomi takaisin keiltä? Otetaan Suomi takaisin mistä? Häiritsevää epäselvyyttä. Luonnollisesti kansalaisten kannustaminen vaaliuurnille on aina positiivista.</p><p>p.s.</p><p>Valmisteltua puhetta olisi voinut suunnitella vielä paremmn sillä nyt jäi 40 sekunttia käyttämättä hyvää puheaikaa. Tällä Huhtasaari antoi turhaan pelitilaa muille ehdokkaille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laura Huhtasaari, yksi presidentinvaalien ensikertalaisista, pelasi YLE:n ehdokastentissä varman päälle. Puhe oli rakennettu hänelle vahvojen teemojen varaan. Teemoissa käsiteltiin sananvapautta, maanpuolustusta Ottawan-sopimuksen kautta, maahanmuuttopolitiikkaa sekä isänmaallisuutta. Tasavallan presidentin ydintehtäviin kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli lähes kokonaan sivuutettu. Tämä oli ymmärrettävä ratkaisu, sillä vaalitenteissä on nähty Huhtasaaren olevan heikoimmillaan juuri ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Puhe oli suunnattu koko kansakunnalle eikä pelkästään suoraan omille kannattajille. Tämä näkyi siinä miten hän puhui paljon kansalaisista, käytti termiä "me" sekä kantoi huolta kansakunnan yhtenäisyydestä ja eheydestä. Verrattuna Paavo Väyrysen eiliseen suoritukseen, oli Huhtasaari paljon positiivisemmalla näkökulmalla liikenteessä. Vahvaa vastakkainasettelua ei luotu ja esimerkiksi muita presidenttiehdokkaita ei mainittu sanallakaan. Hän esiintyi selkeästi omana itsenään eikä ensisijaisesti jotain vastaan.

Huhtasaari on vahva esiintyjä mutta puheen alussa en tiennyt seuraanko vaalipuhetta vai selkouutisia, puhe oli häiritsevän monotoninen. Poljentoa olisi syytä lisätä, jotta kuulijat jaksavat kiinnostua puheesta. Päästessään puhumaan maahanmuutosta puheenrytmi muuttui moniulotteisemmaksi ja varmasti myös kuulijoiden keskittymiskyky lisääntyi.  

Teemoiltaan yllätyksetön puhe

Uuden vuoden puheessa Laura Huhtasaari nosti esille totuuskomission perustamisen käsittelemään 1990-luvun pankkikriisin ratkaisuja. Tämä teema oli erittäin hyvin rakennettu puheeseen. Onn tehty selkeä aloite ja nyt sitä nostetaan uudelleen esille. Hän myös oli selkeästi miettinyt totuuskomission tarkoitusta ja toimintaa, näin hän pääsi hyvin konkreettiselle tasolle. Mutta onko 25 vuoden takainen pankkikriisi tarpeellinen vaaliteema presidentinvaaleissa vuonna 2018? Jos tämä jää Huhtasaaren ainoaksi uudeksi avaukseksi niin heikoilla mennään.

Maahanmuuttopolitiikka ja rajaturvallisuus, tässä Laura Huhtasaaren selkeät vahvuudet. Ne eivät kuulu Tasavallan presidentin tehtäviin mutta se ei Huhtasaarta haittaa sillä hän käy todellisuudessa nyt jo eduskuntavaaleja, pyrkien Perussuomalaisten varapuheenjohtana vahvistamaan puolueen asemaa ja näkyvyyttä jo nyt seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen.

Puheen loppu oli hyvin isänmaallinen. Puolustettiin suomalaista tapakulttuuria ja kannettiin huolta kansakunnan kahtiajaosta. "Rakastakaamme Suomea. Rakastakaamme itsenäistä Suomea," kukapa presidenttiehdokas ei noin voisi sanoa. Laura Huhtasaaren sanat olisi voinut esittää myös  kuka tahansa muu presidenttiehdokas. Perinteisesti Huhtasaaren isänmaallinen paatos on hyvin jyrkkää ja mustavalkoista, nyt hän oli tässä suhteessa poikkeuksellisen maltillinen. Selkeästi hän pyrki puhumaan presidentillisesti.

Puheen loppu oli jämäkkä mutta hieman epäselvä: "Otetaan Suomi takaisin. Vaaliuurnilla." Otetaan Suomi takaisin keiltä? Otetaan Suomi takaisin mistä? Häiritsevää epäselvyyttä. Luonnollisesti kansalaisten kannustaminen vaaliuurnille on aina positiivista.

p.s.

Valmisteltua puhetta olisi voinut suunnitella vielä paremmn sillä nyt jäi 40 sekunttia käyttämättä hyvää puheaikaa. Tällä Huhtasaari antoi turhaan pelitilaa muille ehdokkaille.

]]>
53 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248895-ylen-ehdokastentti-laura-huhtasaari#comments Isänmaallisuus Laura Huhtasaari Maahanmuutto Populismi Presidentinvaalit Tue, 09 Jan 2018 19:53:23 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248895-ylen-ehdokastentti-laura-huhtasaari
Maabrändi on kuollut, kauan eläköön maabrändi http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248888-maabrandi-on-kuollut-kauan-elakoon-maabrandi <p>Hallitus julkaisi viime viikolla <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160444">Maahanmuuttopoliittisen ohjelman työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi</a>.</p><p>Työperäisen maahanmuuton vahvistaminen on jäänyt Suomelta tekemättä ylimmällä poliittisella tasolla. Näin osaltaan varmaan senkin vuoksi, että keskeinen huolenaihe nykyhallituksella ei ole ollut Suomen yhä heikkenevä huoltosuhde. Perussuomalaisten vanavedessä kaikki maahanmuutto on niputettu turvapaikanhakijoiden kanssa samaan syssyyn. Vallitseva politiikka on ollut yleistä mamujen tulon ehkäisemistä, ei niinkään kaivatun osaavan työvoiman houkuttelua.</p><p>Nyt on saatu aikaiseksi maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperäisestä maahanmuutosta. Yrityspuolella ollaan jo jokunen vuosi sitten herätty siihen, että työnantajamielikuvalla on väliä etenkin juuri pinnalla olevien alojen osaajien rekrytoinnissa. Työnhakijan markkinat ovat olleet IT-alalla olleet sääntö jo pitkään. Hyvistä työntekijöistä taasen pidetään kiinni kaikin keinoin ja työnantajamarkkinointi on nousussa monessa yrityksessä.</p><p>Suomi kilpailee toisia maita vastaan työnantajamielikuvassa. Ei vaan juuri nyt eniten haettujen teknologiaosaajien tiimoilta, vaan yhä enenevissä määrin suorittavankin työvoiman osalta.</p><p>Huoltosuhteen heikkeneminen on ollut nähtävissä ja sen ennustaminen on melko suoraviivaista. Tilastoissa huoltosuhteen tiimoilta alle 15 vuotiaat vääjäämättä kuuluvat niihin, joista pitää huolehtia ja jotka vasta myöhemmin tuovat osansa huoltopanoksestaan.</p><p>Ainoa huoltosuhdetta nopeammin kuin 15-20 vuoden viiveellä korjaava asia on maahanmuutto. Tuottavuuden kasvu toki auttaa siihen, kuinka hyvin huoltamisessa onnistutaan, mutta itse huoltosuhdetta se ei muuta.</p><p>Osaavan työvoiman tänne saaminen vaatii enemmän kuin pelkästään maabrändin hiomista ja joustavia integraatiotoimia. Osaavat tekijät ulkomailla pitää saada ensin havahtumaan siihen, että Suomi olisi heille hyvä paikka rakentaa elämäänsä ja työuraansa. Sitten heidän pitää tulla oikeasti paikalle ja päästä käyttämään taitojaan Suomen työ- ja yrityselämään. Sen pitää onnistua niin hyvin, että he haluavat sitä jatkaa ja heille myös on mahdollista ottaa perheensä mukaan. Maabrändiä ollaan jo aikanaan Suomessa toki rakennettu, mutta viime vuodet ovat sitäkin työtä nakertaneet. Pelkällä brändillä ei kuitenkaan kilpailussa työvoimasta nykyään pärjää.</p><p>Oman työni puolesta olen ollut tuomassa yrityksiä ja teknologiaosaajia Suomeen ja Helsinkiin. Työ jatkunee vielä jos Suomi ja Helsinki suo. Ja kenties joku muukin kaupunki. Siinä työssä olen suoraan yhteydessä avaintekijöihin ulkomailla. Osaltani olen ollut hakemassa porukkaa paikan päällä ja järjestänyt tapahtumia, joissa etsin kovia tekijöitä. Tälläista suoraa rekrytointia ja kädet savessa työtä osaavan työvoiman saaminen Suomeen tarvitsee.</p><p>Suomen juuri alkaneen nousukauden todennäköisimmät uhat ovat juuri osaavan työvoiman saatavuuden tyssäys ja osaltaan se, että monessa muussa länsimaassa nousukauteen päästiin Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin ja Euroopan eurokriisin jälkeen nopeammin kuin Suomessa. Muualla ollaan jo lähestymässä seuraavaa laskusuhdannetta. Silloin ei vienti enää vedä samalla tavoin. Jos nousu on heikompaa osaavan kansainvälisen työvoiman puutteessa, niin siitä voinee lietsottua pakolaiskriisihenkeä ja siitä osaltaan heikentynyttä Suomen vetovoimaisuutta&nbsp; ulkomaalaisten silmissä syyttää. Harjoitetun politiikan ansiota nyt alkanut nousukausi tuskin merkittävissä määrin on.</p><p>Jopa itselläni kaksoiskansalaisena alkoi tulla pahimmassa kaksoiskansalaisherjauksessa ja yleisessä maahanmuuttajavastaisuuden ilmapiirissä tulla kaipuu muualle. Voin vain kuvitella, miten hallitustasolta Suomeen lietsottu ilmapiiri vaikutti niihin, joiden ulkomaalaisuus on ulospäin näkyvämpää ja kuuluvampaa. Oma &ldquo;aksenttini&rdquo; on muistaakseni &ldquo;tunnistettu&rdquo; ulkomaalaiseksi vain muutaman kerran. Epäilen useaa Porissa vietettyä vuotta syylliseksi outoon puhenuottiini.</p><p>Nyt viimeistään on aika lähteä korjaamaan Suomen kärsinyttä maabrändiä vetovoimaisemmaksi, tunnustaa ulkomaisen osaavan työvoiman tarve laajasti ja ryhtyä kilpailemaan osaajista tosissaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus julkaisi viime viikolla Maahanmuuttopoliittisen ohjelman työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi.

Työperäisen maahanmuuton vahvistaminen on jäänyt Suomelta tekemättä ylimmällä poliittisella tasolla. Näin osaltaan varmaan senkin vuoksi, että keskeinen huolenaihe nykyhallituksella ei ole ollut Suomen yhä heikkenevä huoltosuhde. Perussuomalaisten vanavedessä kaikki maahanmuutto on niputettu turvapaikanhakijoiden kanssa samaan syssyyn. Vallitseva politiikka on ollut yleistä mamujen tulon ehkäisemistä, ei niinkään kaivatun osaavan työvoiman houkuttelua.

Nyt on saatu aikaiseksi maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperäisestä maahanmuutosta. Yrityspuolella ollaan jo jokunen vuosi sitten herätty siihen, että työnantajamielikuvalla on väliä etenkin juuri pinnalla olevien alojen osaajien rekrytoinnissa. Työnhakijan markkinat ovat olleet IT-alalla olleet sääntö jo pitkään. Hyvistä työntekijöistä taasen pidetään kiinni kaikin keinoin ja työnantajamarkkinointi on nousussa monessa yrityksessä.

Suomi kilpailee toisia maita vastaan työnantajamielikuvassa. Ei vaan juuri nyt eniten haettujen teknologiaosaajien tiimoilta, vaan yhä enenevissä määrin suorittavankin työvoiman osalta.

Huoltosuhteen heikkeneminen on ollut nähtävissä ja sen ennustaminen on melko suoraviivaista. Tilastoissa huoltosuhteen tiimoilta alle 15 vuotiaat vääjäämättä kuuluvat niihin, joista pitää huolehtia ja jotka vasta myöhemmin tuovat osansa huoltopanoksestaan.

Ainoa huoltosuhdetta nopeammin kuin 15-20 vuoden viiveellä korjaava asia on maahanmuutto. Tuottavuuden kasvu toki auttaa siihen, kuinka hyvin huoltamisessa onnistutaan, mutta itse huoltosuhdetta se ei muuta.

Osaavan työvoiman tänne saaminen vaatii enemmän kuin pelkästään maabrändin hiomista ja joustavia integraatiotoimia. Osaavat tekijät ulkomailla pitää saada ensin havahtumaan siihen, että Suomi olisi heille hyvä paikka rakentaa elämäänsä ja työuraansa. Sitten heidän pitää tulla oikeasti paikalle ja päästä käyttämään taitojaan Suomen työ- ja yrityselämään. Sen pitää onnistua niin hyvin, että he haluavat sitä jatkaa ja heille myös on mahdollista ottaa perheensä mukaan. Maabrändiä ollaan jo aikanaan Suomessa toki rakennettu, mutta viime vuodet ovat sitäkin työtä nakertaneet. Pelkällä brändillä ei kuitenkaan kilpailussa työvoimasta nykyään pärjää.

Oman työni puolesta olen ollut tuomassa yrityksiä ja teknologiaosaajia Suomeen ja Helsinkiin. Työ jatkunee vielä jos Suomi ja Helsinki suo. Ja kenties joku muukin kaupunki. Siinä työssä olen suoraan yhteydessä avaintekijöihin ulkomailla. Osaltani olen ollut hakemassa porukkaa paikan päällä ja järjestänyt tapahtumia, joissa etsin kovia tekijöitä. Tälläista suoraa rekrytointia ja kädet savessa työtä osaavan työvoiman saaminen Suomeen tarvitsee.

Suomen juuri alkaneen nousukauden todennäköisimmät uhat ovat juuri osaavan työvoiman saatavuuden tyssäys ja osaltaan se, että monessa muussa länsimaassa nousukauteen päästiin Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin ja Euroopan eurokriisin jälkeen nopeammin kuin Suomessa. Muualla ollaan jo lähestymässä seuraavaa laskusuhdannetta. Silloin ei vienti enää vedä samalla tavoin. Jos nousu on heikompaa osaavan kansainvälisen työvoiman puutteessa, niin siitä voinee lietsottua pakolaiskriisihenkeä ja siitä osaltaan heikentynyttä Suomen vetovoimaisuutta  ulkomaalaisten silmissä syyttää. Harjoitetun politiikan ansiota nyt alkanut nousukausi tuskin merkittävissä määrin on.

Jopa itselläni kaksoiskansalaisena alkoi tulla pahimmassa kaksoiskansalaisherjauksessa ja yleisessä maahanmuuttajavastaisuuden ilmapiirissä tulla kaipuu muualle. Voin vain kuvitella, miten hallitustasolta Suomeen lietsottu ilmapiiri vaikutti niihin, joiden ulkomaalaisuus on ulospäin näkyvämpää ja kuuluvampaa. Oma “aksenttini” on muistaakseni “tunnistettu” ulkomaalaiseksi vain muutaman kerran. Epäilen useaa Porissa vietettyä vuotta syylliseksi outoon puhenuottiini.

Nyt viimeistään on aika lähteä korjaamaan Suomen kärsinyttä maabrändiä vetovoimaisemmaksi, tunnustaa ulkomaisen osaavan työvoiman tarve laajasti ja ryhtyä kilpailemaan osaajista tosissaan.

]]>
1 http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248888-maabrandi-on-kuollut-kauan-elakoon-maabrandi#comments Maabrändi Maahanmuutto Suomen talous ja työllisyys Suomen vetovoimavaje Tue, 09 Jan 2018 14:10:04 +0000 Konsta Weber http://konstaweber.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248888-maabrandi-on-kuollut-kauan-elakoon-maabrandi
Työperusteinen maahanmuutto vielä kerran http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248869-tyoperusteinen-maahanmuutto-viela-kerran <p>Hallituksen 4.1. julkaisema ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi ei näytä herättäneen kummoista huomiota julkisuudessa. Syykin on ilmeinen. Ohjelma on enemmänkin koonnos erilaisista kuluneista fraaseista kuin yritys täsmentää hallituksen tavoitteita ja ennen kaikkea perustella harjoitettavaa politiikkaa (US:ssa siteeratun Pasi Saukkosen kommentit osuvat tässä suhteessa asian ytimeen).</p><p>Mutta ehkä on sittenkin syytä tarttua kiinni joihinkin ohjelman kohtiin (lauseisiin), koska jotkut niistä on vähintäänkin riidanalaisia - ellei sitten täysin virheellisiä.</p><p>Ohjelman alussa (s. 11) vedotaan EU-maiden yhteisiin tavoitteisiin ja todetaan, että &rdquo; EU pyrkii uudistamaan nykyisiä sääntöjä, parantamaan unionin kykyä houkutella ammattitaitoisia kolmansien maiden kansalaisia ja saada heidät pysymään EU:n alueella&rdquo;. Tätä usein esitetty tavoitetta ei hallituksen ohjelmassa pohdita sen syvällisemmin, vaikka tietyssä mielessä se on järjetön. Tarkoittaahan se käytännössä sitä, että kehitysmaista pyritään imuroimaan osaavin väestönosa Eurooppaan. Varsinaista kehitysapua sekin!</p><p>Mutta mennään itse asiaan. Ohjelmassa kerrotaan jo tutuksi tulleet ennusteet siitä, että Suomessa väestö vanhenee ja ikäluokat pienentyvät. Tämän jälkeen tulee nopsaan koko ohjelman tärkein kommentti: &rdquo;Tilastokeskuksen elinkeinoelämän valtuuskunnalle tuottaman tutkimuksen mukaan vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi ja työvoiman tarpeeseen voidaan vastata&rdquo;. Mainittu &ldquo;tutkimus&rdquo; ei kylläkään ole mikään oikea tutkimus, vaan EVA:n pamfletti, jossa kaksi Tilastokeskuksen aktuaaria arvioi demografisia trendejä Suomessa. En millään ymmärrä, miten demograafisista trendeistä voidaan päätellä työvoiman tarve Suomessa. En tosin ymmärrä, miten ylipäätään joku voi päätellä, mikä on työvoiman tarve Suomessa parin vuosikymmen päästä, koska tarve on ehdollinen lukemattomille muuttujille, ei vähiten palkoille.</p><p>Ohjelma on oikeassa sanoessaan, että &ldquo;maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää myös, että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin (s. 15), mutta päätelmä, &ldquo;että maahanmuuton pitää olla pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa&rdquo; ei tarkasti ottaen ole totta. Vaikka maahanmuuttajat ovat maahan muuttaessa nuorempia kuin kantaväestö, hekin eläköityvät väistämättä. Siksi pitkässä juoksussa huoltosuhteen parantaminen itse asiassa edellyttää vuodesta toiseen kasvavaa siirtolaisuutta.</p><p>Mutta työllistyminen on tietenkin lyhyellä aikavälillä se kriittinen kohta. Maahanmuuttajien (keskimääräinen) työllisyysaste on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ollut koko 2000-luvun (kuva 1) 20 % prosenttiyksikköä alhaisempia kuin kantaväestöllä. Työttömyyden osalta tilanne on saman (&rdquo;väärän&rdquo;) suuntainen. Ohjelman mukaan &ldquo;ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2016 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisella väestöllä&rdquo;, mutta TK:n työssäkäyntitilasto ja TEM:n Toimiala Online -tietokanta kertovat, että ero on olennaisesti suurempi (kuvat 2 ja 3).</p><p>Ohjelmassa ei puhuta mitään palkoista, mutta jotain viitteitä niistä saa tarkastelemalla Tulonjakotilaston lukuja. Niistä voi päätellä, että maahanmuuttajataustaisten kotitalouksien tuotannontekijätulot ovat vain 2/3 kantaväestön vastaavista arvoista ja vastaavasti käytettävissä olevat rahatulot 20 % pienemmät kuin kantaväestöllä (käytettävissä olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot julkiselta sektorilta). Luvut kertovat siitä, että ainakaan nykyisillä työllisyys- ja palkkitiedoilla maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta. Voi myös epäillä, ovatko puheet työvoimapulasta todellisia. Kun sanotaan, että on kova työvoimapula, mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että maahanmuuttajat eivät työllisty ilman mittavaa palkka-alea (esimerkiksi niin, että valtio maksaa puolet maahanmuuttajan palkasta) ja ilman kalliita kotouttamistoimia, tuntuu siltä, että joku väitteistä on väärin.</p><p>Ohjelmassa on se perussävy, että valtion on huolehdittava siitä, että yrityksillä on riittävästi työvoimaa, myös niin, että (s. 21) investointeja Suomeen suunnittelevat yritykset voivalla olla varmoja, että saavat tarvitsevansa työvoima. Mutta ainakaan minulle ei ole selvinnyt se, miksi meidän pitäisi houkutella Suomeen yrityksiä, jotka toimivat vain ulkomailta tuodun työvoiman varassa. En ole nähnyt yhtään laskelmaa, josta selviäisi, mitä yhteiskunnalle maksaa, tai yhteiskunta voittaa tällaisesta operaatiosta. Mitä yksittäinen kansalainen hyötyy tällaisesta politiikasta? Jos asiaa joskus kysyy joltain maahanmuuttoa kovasti kannattavalta, vastaus on yleensä ylimalkainen toteamus siitä, että maahanmuuttajat maksavat veroja. Maahanmuuttajille &ndash; samalla tavalla kuin muille kansalaisille suunnatuista yhteiskunnallisista palveluksista ja tulonsiirroista ei puhuta mitään. Loogisesti tämä hyötyargumentti tarkoittaisi jotain sellaista, että mitä suurempi on väestö, sitä parempi on huoltosuhde.</p><p>Ohjelma ei yritäkään tarjota vastausta olennaisiin kysymyksiin, sitä enemmän se tarjoilee vinkkejä siitä, mihin (ulkomailta saatavaa laina-) rahaa voidaan käyttää maahanmuuton edistämiseksi. Seuraavassa muutama esimerkki: &ldquo;Työn perusteella Suomeen muuttavien ja heidän perheenjäsentensä sopeutumista uuteen yhteiskuntaan voidaan edistää tarjoamalla kattavia monikielisiä neuvontapalveluita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia mahdollisuuksia opiskella suomea tai ruotsia sekä tukea yhteiskunnalliseen elämään osallistumista (s. 27)&rdquo;. &ldquo;Tuetaan positiivisen asenneilmapiirin muotoutumista ja syrjimätöntä keskustelukulttuuria kouluttamalla avainryhmiä yhdenvertaisuuslain velvoitteista, toteuttamalla syrjinnän ja rasismin vastaisia tiedotuskampanjoita (s. 33)&rdquo;. &ldquo;Suunnataan rahoitusta vuorovaikutusta lisääviin toimintamalleihin yhteisöllisen kotouttamispolitiikan vahvistamiseksi (s. 33)&rdquo;. Näitä ehdotuksia riittää, ja vielä enemmän on elämää suurempia latteuksia kuten johtopäätösten ensimmäinen lause: &ldquo;viranomaiset ja järjestöt toteuttavat väestösuhdepolitiikkaa kaikilla hallinnon tasoilla, erityisesti ihmisten arjen kannalta tärkeillä elämän alueilla&rdquo;. Kiva tietää tämäkin, mutta olisi mieluimmin odottanut vastausta kysymyksiin, miksi, miten ja mihin perustuu.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://pasisaukkonen.wordpress.com/">https://pasisaukkonen.wordpress.com/</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238815-tutkija-pasi-saukkonen-lyttaa-sipilan-hallituksen-maahanmuutto-ohjelman-tyly-totuus">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238815-tutkija-pasi-saukkonen-lyttaa-sipilan-hallituksen-maahanmuutto-ohjelman-tyly-totuus</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238675-nakokulma-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238675-nakokulma-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen 4.1. julkaisema ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi ei näytä herättäneen kummoista huomiota julkisuudessa. Syykin on ilmeinen. Ohjelma on enemmänkin koonnos erilaisista kuluneista fraaseista kuin yritys täsmentää hallituksen tavoitteita ja ennen kaikkea perustella harjoitettavaa politiikkaa (US:ssa siteeratun Pasi Saukkosen kommentit osuvat tässä suhteessa asian ytimeen).

Mutta ehkä on sittenkin syytä tarttua kiinni joihinkin ohjelman kohtiin (lauseisiin), koska jotkut niistä on vähintäänkin riidanalaisia - ellei sitten täysin virheellisiä.

Ohjelman alussa (s. 11) vedotaan EU-maiden yhteisiin tavoitteisiin ja todetaan, että ” EU pyrkii uudistamaan nykyisiä sääntöjä, parantamaan unionin kykyä houkutella ammattitaitoisia kolmansien maiden kansalaisia ja saada heidät pysymään EU:n alueella”. Tätä usein esitetty tavoitetta ei hallituksen ohjelmassa pohdita sen syvällisemmin, vaikka tietyssä mielessä se on järjetön. Tarkoittaahan se käytännössä sitä, että kehitysmaista pyritään imuroimaan osaavin väestönosa Eurooppaan. Varsinaista kehitysapua sekin!

Mutta mennään itse asiaan. Ohjelmassa kerrotaan jo tutuksi tulleet ennusteet siitä, että Suomessa väestö vanhenee ja ikäluokat pienentyvät. Tämän jälkeen tulee nopsaan koko ohjelman tärkein kommentti: ”Tilastokeskuksen elinkeinoelämän valtuuskunnalle tuottaman tutkimuksen mukaan vuotuisen maahanmuuton tulisi kasvaa 34 000 maahanmuuttajaan, jotta työvoima ei lähivuosikymmeninä supistuisi ja työvoiman tarpeeseen voidaan vastata”. Mainittu “tutkimus” ei kylläkään ole mikään oikea tutkimus, vaan EVA:n pamfletti, jossa kaksi Tilastokeskuksen aktuaaria arvioi demografisia trendejä Suomessa. En millään ymmärrä, miten demograafisista trendeistä voidaan päätellä työvoiman tarve Suomessa. En tosin ymmärrä, miten ylipäätään joku voi päätellä, mikä on työvoiman tarve Suomessa parin vuosikymmen päästä, koska tarve on ehdollinen lukemattomille muuttujille, ei vähiten palkoille.

Ohjelma on oikeassa sanoessaan, että “maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää myös, että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin (s. 15), mutta päätelmä, “että maahanmuuton pitää olla pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa” ei tarkasti ottaen ole totta. Vaikka maahanmuuttajat ovat maahan muuttaessa nuorempia kuin kantaväestö, hekin eläköityvät väistämättä. Siksi pitkässä juoksussa huoltosuhteen parantaminen itse asiassa edellyttää vuodesta toiseen kasvavaa siirtolaisuutta.

Mutta työllistyminen on tietenkin lyhyellä aikavälillä se kriittinen kohta. Maahanmuuttajien (keskimääräinen) työllisyysaste on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ollut koko 2000-luvun (kuva 1) 20 % prosenttiyksikköä alhaisempia kuin kantaväestöllä. Työttömyyden osalta tilanne on saman (”väärän”) suuntainen. Ohjelman mukaan “ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2016 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisella väestöllä”, mutta TK:n työssäkäyntitilasto ja TEM:n Toimiala Online -tietokanta kertovat, että ero on olennaisesti suurempi (kuvat 2 ja 3).

Ohjelmassa ei puhuta mitään palkoista, mutta jotain viitteitä niistä saa tarkastelemalla Tulonjakotilaston lukuja. Niistä voi päätellä, että maahanmuuttajataustaisten kotitalouksien tuotannontekijätulot ovat vain 2/3 kantaväestön vastaavista arvoista ja vastaavasti käytettävissä olevat rahatulot 20 % pienemmät kuin kantaväestöllä (käytettävissä olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot julkiselta sektorilta). Luvut kertovat siitä, että ainakaan nykyisillä työllisyys- ja palkkitiedoilla maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta. Voi myös epäillä, ovatko puheet työvoimapulasta todellisia. Kun sanotaan, että on kova työvoimapula, mutta samaan hengenvetoon kerrotaan, että maahanmuuttajat eivät työllisty ilman mittavaa palkka-alea (esimerkiksi niin, että valtio maksaa puolet maahanmuuttajan palkasta) ja ilman kalliita kotouttamistoimia, tuntuu siltä, että joku väitteistä on väärin.

Ohjelmassa on se perussävy, että valtion on huolehdittava siitä, että yrityksillä on riittävästi työvoimaa, myös niin, että (s. 21) investointeja Suomeen suunnittelevat yritykset voivalla olla varmoja, että saavat tarvitsevansa työvoima. Mutta ainakaan minulle ei ole selvinnyt se, miksi meidän pitäisi houkutella Suomeen yrityksiä, jotka toimivat vain ulkomailta tuodun työvoiman varassa. En ole nähnyt yhtään laskelmaa, josta selviäisi, mitä yhteiskunnalle maksaa, tai yhteiskunta voittaa tällaisesta operaatiosta. Mitä yksittäinen kansalainen hyötyy tällaisesta politiikasta? Jos asiaa joskus kysyy joltain maahanmuuttoa kovasti kannattavalta, vastaus on yleensä ylimalkainen toteamus siitä, että maahanmuuttajat maksavat veroja. Maahanmuuttajille – samalla tavalla kuin muille kansalaisille suunnatuista yhteiskunnallisista palveluksista ja tulonsiirroista ei puhuta mitään. Loogisesti tämä hyötyargumentti tarkoittaisi jotain sellaista, että mitä suurempi on väestö, sitä parempi on huoltosuhde.

Ohjelma ei yritäkään tarjota vastausta olennaisiin kysymyksiin, sitä enemmän se tarjoilee vinkkejä siitä, mihin (ulkomailta saatavaa laina-) rahaa voidaan käyttää maahanmuuton edistämiseksi. Seuraavassa muutama esimerkki: “Työn perusteella Suomeen muuttavien ja heidän perheenjäsentensä sopeutumista uuteen yhteiskuntaan voidaan edistää tarjoamalla kattavia monikielisiä neuvontapalveluita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia mahdollisuuksia opiskella suomea tai ruotsia sekä tukea yhteiskunnalliseen elämään osallistumista (s. 27)”. “Tuetaan positiivisen asenneilmapiirin muotoutumista ja syrjimätöntä keskustelukulttuuria kouluttamalla avainryhmiä yhdenvertaisuuslain velvoitteista, toteuttamalla syrjinnän ja rasismin vastaisia tiedotuskampanjoita (s. 33)”. “Suunnataan rahoitusta vuorovaikutusta lisääviin toimintamalleihin yhteisöllisen kotouttamispolitiikan vahvistamiseksi (s. 33)”. Näitä ehdotuksia riittää, ja vielä enemmän on elämää suurempia latteuksia kuten johtopäätösten ensimmäinen lause: “viranomaiset ja järjestöt toteuttavat väestösuhdepolitiikkaa kaikilla hallinnon tasoilla, erityisesti ihmisten arjen kannalta tärkeillä elämän alueilla”. Kiva tietää tämäkin, mutta olisi mieluimmin odottanut vastausta kysymyksiin, miksi, miten ja mihin perustuu.

 

 

https://pasisaukkonen.wordpress.com/

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238815-tutkija-pasi-saukkonen-lyttaa-sipilan-hallituksen-maahanmuutto-ohjelman-tyly-totuus

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238675-nakokulma-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos

 

]]>
15 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248869-tyoperusteinen-maahanmuutto-viela-kerran#comments hallitus Maahanmuutto Työllisyys Tue, 09 Jan 2018 09:38:19 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248869-tyoperusteinen-maahanmuutto-viela-kerran
YLE:n ehdokastentti: Paavo Väyrynen http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248846-ylen-ehdokastentti-paavo-vayrynen <p>Eilen YLE aloitti presidenttiehdokkaiden yksilötentit, joiden alussa ehdokkaalle on annettu mahdollisuus pitää seitsemän minuutin puhe studioyleisölle ja kansakunnalle. Tentit aloitti itseoikeutetusti presidentinvaalien todellinen konkari eli <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10002176">Paavo Väyrynen.</a><strong> </strong>Vuosien 1988, 1994 ja 2012 vaaleissa Väyrynen on yrittänyt avata Mäntyniemen ovea mutta kynnyksen yli hän ei ole päässyt.</p><p>Väyrysen menestys presidentinvaaleissa ei lupaa hyvää vaalipäivää ajatellen. Ensimmäisissä presidentinvaaleissaan vuonna 1988 hän sijoittui toiseksi saaden ääniä 636.375, 20,6%. Vuonna 1994 hän sijoittui kolmanneksi ja tapahtui pieni notkahdus alaspäin: 623.415 ääntä ja kannatus 19,5%. Vuonna 2012 Väyrynen onnistui nostamaan Keskustan tappiokierteestä mutta henkilökohtaista menestystä vaalit eivät hänelle tuoneet. Sijoitus oli jälleen kolmas ja äänimäärä jatkoi laskuaan: 536.555 ääntä ja 17,5%.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10011854">Väyrysellä puheen</a>&nbsp;teemoina oli media ja gallupit, liittoutuminen, EU ja euro, maahanmuutto sekä Sauli Niinistö. Kokonaisuutena puhe oli selkeästi teemoitettu ja rakenne oli selkeä, kuulijan oli hyvin helppoa seurata mistä puhutaan. Puhe oli myös analyyttinen mutta se kaikista tärkein eli tunteisiin vetoaminen puuttui lähes kokonaan. Ainoa selkeä tunneilmaisu oli puolison mainitseminen aivan puheen alussa.</p><p><strong>Haastoi selkeästi mutta missä vaihtoehdot.</strong></p><p>Puheen alussa oli havaittavissa hapuilua sanoissa. Jännittikö vaalikonkaria? Hapuilu kuitenkin loppui nopeasti ja perinteinen Paavo nousi esille. Aluksi tuli tuttua retoriikkaa gallupien virheistä ja median puolueellisuudesta. Tämän jälkeen Suomen liittoutumattomuuden puolustusta Natoa, isäntämaasopimusta, sotaharjoituksia ja Euroopan unionin puolustusyhteistyötä kohtaan. Selvennys tilanteesta oli lyhyt ja analyyttinen mutta Väyrynen ei esittänyt omaa vaihtoehtoaan. Viestinä oli, että liittoutumattomuudesta täytyy pitää kiinni&nbsp; mutta miten se tehdään?</p><p>Näkökulmat EU:sta ja eurosta olivat myös pelkkää ongelmien listausta eikä omaa vaihtoehtoa esitetty. Jos EU:hun ja euroon liittyminen oli virhe ja molemmista pitää irtaantua, miten se tehdään konkreettisesti? Tätä kansa haluaa kuulla, ratkaisuja ongelmiin eikä ongelmien listausta. Sama koski maahanmuuttopolitiikkaa. Se on Väyrysen mielestä holtitonta ja siinä ongelmia, mutta mikä ratkaisuksi?</p><p>Vaalipuheen punaisena lankana toimi Sauli Niinistö. Puheessa Sauli Niinistö mainittiin nimeltä 12 kertaa eli kerran joka 35 sekuntti. Nykyistä Tasavallan presidenttiä pitää haastaa ja tässä Väyrynen onnistui. Hän oli napakka ja erittäin hyökkäävä kysymyksissä EU:sta ja eurosta. Kuitenkin Sauli Niinistön mainitseminen kerran tai kaksi olisi ollut aivan riittävää, nyt ehdokas Väyrynen muistutti enemmän rikkinäistä levyä. Haastamisen uskottavuutta olisi myös lisännyt omien vaihtoehtojen esitteleminen. Nyt kyllä tuli selväksi mitä Sauli Niinistö on tehnyt ehdokkaan mielstä väärin mutta se jäi epäselväksi mitä Paavo Väyrynen tarjoaa konkreettisesti tilalle.</p><p><strong>Oikeistopopulistista retoriikkaa</strong></p><p>Väyrynen osasi taidokkaasti vedota suoraan kansaa ja hakea tätä kautta tukea argumenteilleen. &quot;Suomen kansan suuri enemmistö sanoo ei liittovaltiolle.&quot; &quot;Suomen kansan enemmistö ei hyväksy holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa.&quot; Vetoaminen suoraan kansaan sekä puheessa esiintynyt mediakriittisyys, eliitin vastaisuus sekä maahanmuuttokritiikki ovat hyvin tyypillisiä teemoja oikeistopopulisteille.&nbsp;Tällaisella retoriikalla saattaa viedä ääniä Laura Huhtasaarelta mutta onnistuu saamaan niitä riittävästi päästäkseen toiselle kierrokselle?</p><p>Äänestäjän näkökulmasta jopa yhdellä puheella voi olla ratkaiseva merkitys. Siksi presidenttiehdokkaan tulee pystyä käyttämään tarjottu tilaisuus puhua koko kansakunnalle täysimääräisesti hyödyksi. Väyrynen ei tätä tehnyt vaan tuntui, että hän puhui pelkästään omille kannattajilleen tai piti puhetta Keskustan tupaillassa. Puheensa hän aloitti toteamalla &quot;hyvät ystävät ja kannattajani täällä studiossa ja kotikatsomoissa.&quot; Henkilökohtainen vaalipalaveri eikä vaalipuhe huokui myös Väyrysen todetessa &quot;meidän täytyy mennä kansan pariin.&quot; Tuntui, että hän yritti enemmän nostattaa vaalityöntekijöidensä taistelutahtoa kuin saada äänestäjiä puolelleen.</p><p>Itselleni presidentinvaaleissa on tärkeätä pystyä äänestämään jonkin asian puolesta. Siksi toivoisin, että uhkakuvien sijaan ehdokkaat toisivat mahdollisimman konkreettisesti esille millaisena he haluavat yhteiskuntamme ja maailman olevan tulevaisuudessa. Positiivinen tulevaisuusvisio, äänestetään jonkin puolesta eikä jotain vastaan. Tästä on presidentinvaaleissa kysymys. Siksi oli valitettavaa, että ongelmien listauksella ja omien vaihtoehtojen puuttumisella Paavo Väyrynen vaikutti enemmän menneisyyden haamulta kuin tulevaisuuteen katsovalta presidenttiehdokkaalta.&nbsp;</p> Eilen YLE aloitti presidenttiehdokkaiden yksilötentit, joiden alussa ehdokkaalle on annettu mahdollisuus pitää seitsemän minuutin puhe studioyleisölle ja kansakunnalle. Tentit aloitti itseoikeutetusti presidentinvaalien todellinen konkari eli Paavo Väyrynen. Vuosien 1988, 1994 ja 2012 vaaleissa Väyrynen on yrittänyt avata Mäntyniemen ovea mutta kynnyksen yli hän ei ole päässyt.

Väyrysen menestys presidentinvaaleissa ei lupaa hyvää vaalipäivää ajatellen. Ensimmäisissä presidentinvaaleissaan vuonna 1988 hän sijoittui toiseksi saaden ääniä 636.375, 20,6%. Vuonna 1994 hän sijoittui kolmanneksi ja tapahtui pieni notkahdus alaspäin: 623.415 ääntä ja kannatus 19,5%. Vuonna 2012 Väyrynen onnistui nostamaan Keskustan tappiokierteestä mutta henkilökohtaista menestystä vaalit eivät hänelle tuoneet. Sijoitus oli jälleen kolmas ja äänimäärä jatkoi laskuaan: 536.555 ääntä ja 17,5%.

Väyrysellä puheen teemoina oli media ja gallupit, liittoutuminen, EU ja euro, maahanmuutto sekä Sauli Niinistö. Kokonaisuutena puhe oli selkeästi teemoitettu ja rakenne oli selkeä, kuulijan oli hyvin helppoa seurata mistä puhutaan. Puhe oli myös analyyttinen mutta se kaikista tärkein eli tunteisiin vetoaminen puuttui lähes kokonaan. Ainoa selkeä tunneilmaisu oli puolison mainitseminen aivan puheen alussa.

Haastoi selkeästi mutta missä vaihtoehdot.

Puheen alussa oli havaittavissa hapuilua sanoissa. Jännittikö vaalikonkaria? Hapuilu kuitenkin loppui nopeasti ja perinteinen Paavo nousi esille. Aluksi tuli tuttua retoriikkaa gallupien virheistä ja median puolueellisuudesta. Tämän jälkeen Suomen liittoutumattomuuden puolustusta Natoa, isäntämaasopimusta, sotaharjoituksia ja Euroopan unionin puolustusyhteistyötä kohtaan. Selvennys tilanteesta oli lyhyt ja analyyttinen mutta Väyrynen ei esittänyt omaa vaihtoehtoaan. Viestinä oli, että liittoutumattomuudesta täytyy pitää kiinni  mutta miten se tehdään?

Näkökulmat EU:sta ja eurosta olivat myös pelkkää ongelmien listausta eikä omaa vaihtoehtoa esitetty. Jos EU:hun ja euroon liittyminen oli virhe ja molemmista pitää irtaantua, miten se tehdään konkreettisesti? Tätä kansa haluaa kuulla, ratkaisuja ongelmiin eikä ongelmien listausta. Sama koski maahanmuuttopolitiikkaa. Se on Väyrysen mielestä holtitonta ja siinä ongelmia, mutta mikä ratkaisuksi?

Vaalipuheen punaisena lankana toimi Sauli Niinistö. Puheessa Sauli Niinistö mainittiin nimeltä 12 kertaa eli kerran joka 35 sekuntti. Nykyistä Tasavallan presidenttiä pitää haastaa ja tässä Väyrynen onnistui. Hän oli napakka ja erittäin hyökkäävä kysymyksissä EU:sta ja eurosta. Kuitenkin Sauli Niinistön mainitseminen kerran tai kaksi olisi ollut aivan riittävää, nyt ehdokas Väyrynen muistutti enemmän rikkinäistä levyä. Haastamisen uskottavuutta olisi myös lisännyt omien vaihtoehtojen esitteleminen. Nyt kyllä tuli selväksi mitä Sauli Niinistö on tehnyt ehdokkaan mielstä väärin mutta se jäi epäselväksi mitä Paavo Väyrynen tarjoaa konkreettisesti tilalle.

Oikeistopopulistista retoriikkaa

Väyrynen osasi taidokkaasti vedota suoraan kansaa ja hakea tätä kautta tukea argumenteilleen. "Suomen kansan suuri enemmistö sanoo ei liittovaltiolle." "Suomen kansan enemmistö ei hyväksy holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa." Vetoaminen suoraan kansaan sekä puheessa esiintynyt mediakriittisyys, eliitin vastaisuus sekä maahanmuuttokritiikki ovat hyvin tyypillisiä teemoja oikeistopopulisteille. Tällaisella retoriikalla saattaa viedä ääniä Laura Huhtasaarelta mutta onnistuu saamaan niitä riittävästi päästäkseen toiselle kierrokselle?

Äänestäjän näkökulmasta jopa yhdellä puheella voi olla ratkaiseva merkitys. Siksi presidenttiehdokkaan tulee pystyä käyttämään tarjottu tilaisuus puhua koko kansakunnalle täysimääräisesti hyödyksi. Väyrynen ei tätä tehnyt vaan tuntui, että hän puhui pelkästään omille kannattajilleen tai piti puhetta Keskustan tupaillassa. Puheensa hän aloitti toteamalla "hyvät ystävät ja kannattajani täällä studiossa ja kotikatsomoissa." Henkilökohtainen vaalipalaveri eikä vaalipuhe huokui myös Väyrysen todetessa "meidän täytyy mennä kansan pariin." Tuntui, että hän yritti enemmän nostattaa vaalityöntekijöidensä taistelutahtoa kuin saada äänestäjiä puolelleen.

Itselleni presidentinvaaleissa on tärkeätä pystyä äänestämään jonkin asian puolesta. Siksi toivoisin, että uhkakuvien sijaan ehdokkaat toisivat mahdollisimman konkreettisesti esille millaisena he haluavat yhteiskuntamme ja maailman olevan tulevaisuudessa. Positiivinen tulevaisuusvisio, äänestetään jonkin puolesta eikä jotain vastaan. Tästä on presidentinvaaleissa kysymys. Siksi oli valitettavaa, että ongelmien listauksella ja omien vaihtoehtojen puuttumisella Paavo Väyrynen vaikutti enemmän menneisyyden haamulta kuin tulevaisuuteen katsovalta presidenttiehdokkaalta. 

]]>
39 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248846-ylen-ehdokastentti-paavo-vayrynen#comments Kotimaa EU Maahanmuutto Paavo Väyrynen Presidentinvaalit Sauli Niinistö Mon, 08 Jan 2018 22:15:51 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248846-ylen-ehdokastentti-paavo-vayrynen
Maahanmuuttajia lisää Suomeen, kiitos http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248647-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos <p>Näinhän sen pitikin mennä.</p><p>Taantuma vaihtui nousuksi, työpaikkoja alkoi syntyä, turvapaikanhakijakriisi saatiin hallintaan, uusnatsismi ajettiin nurkkaan ja MV-lehden <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712302200636922_u0.shtml">perustajakin kyllästyi luomukseensa</a>.</p><p>Voimme hieman huokaista helpotuksesta, ja päättäjämme voivat keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, kun akuutit uhkat ovat pienempiä.</p><p>Ihan vähäisiä nuo haasteet eivät olekaan, kun katsotaan varsinkin sitä, millä eväillä Suomi selviää huoltosuhteensa jyrkästä heikkenemisestä (katso tämän kirjoituksen yhteydessä oleva kuva). Huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon on työssäkäyviä suhteessa muuhun väestöön, kuten lapsiin ja eläkeläisiin. Tunnettua on, että eläkeikäisten määrä kasvaa parhaillaan voimakkaasti.</p><p>Yhdeksi ratkaisuksi päättäjät tarjoavat meille pakettia, jonka koukeroinen nimi on &rdquo;<a href="http://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-tahtaa-tyovoiman-maahanmuuton-vahvistamiseen">Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi</a>&rdquo;. Se käy läpi Suomen tilannetta ja siinä luodataan tulevaisuuteen yleisellä tasolla, jopa niin yleisellä, että lukija välillä turhautuu. &nbsp;</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238605-hallitus-haluaa-edistaa-tyoperaista-maahanmuuttoa-3-uutta-linjausta">Ohjelma tiivistyy kolmeen linjaukseen</a>, joissa hallitus toteaa ensin osaavan työvoiman tukevan Suomen kasvua, toiseksi toimivien kotoutuspalvelujen edistävän työvoiman houkuttelua ja kolmanneksi hyvien väestösuhteiden tukevan maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.</p><p>Ei sisäministeriön julkaisema ohjelma (<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160444/Mamu_2018_FINAL_netti.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Löytyy täältä pdf:nä</a>) kuitenkaan jätä kylmäksi, kun sitä tarkemmin katsoo. Kiinnostavin osa löytyy tilastoista ja grafiikasta, joissa kuvataan Suomen väestörakenteen kehitystä.</p><p><a href="http://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html">Tilastokeskuksesta poimituista luvuista </a>ilmenee, että ulkomaalaisten määrä Suomessa on noussut ehkä yllättävänkin tasaisesti vuosina 1990&ndash;2016.&nbsp;</p><p>Vuonna 2016 Suomessa asui noin 365 000 ulkomaalaistaustaustaista ihmistä, mikä ei jää kauhean kauaksi Tampereen ja Turun yhteenlasketusta asukasmäärästä. Osuus oli jo vajaa 7 prosenttia suomalaisista, kun esimerkiksi ruotsinkielisiä suomalaisista on alle 6 prosenttia.</p><p>Ylivoimaisesti eniten maahanmuuttajia on Suomeen tullut entisen Neuvostoliiton alueelta. Viro on tilastoissa selvä kakkonen. Sitten, kaukana näistä, tulevat Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Kiina, Vietnam ja Thaimaa.</p><p>Suomen väestömäärä on viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on jo muutaman vuoden ollut kuolleiden määrää pienempi, raportissa myös muistutetaan, kuten myös siitä, että maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempia.</p><p>Ja lisäksi: maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää, että maahanmuutto on pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa ja että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin.</p><p>Työllistyminen ei ole kuitenkaan kantaväestön tasoa, mihin ovat johtaneet monitahoiset syyt vaillinaisesta kielitaidosta ja humanitaarisista syistä saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisen puutteista lähtien. Mutta on tarjolla myös lohdullista näkymää, sillä yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Lisäksi maahanmuuttajien ansiotason nousu on nopeutunut viime vuosina.</p><p>Suomen kestävyysvajetta paikataan nopeimmin työperäisen maahanmuuton kasvulla ja siinä houkuttelevuus on avainasia. Viime vuosi oli tässä mielessä positiivinen, sillä työperäinen maahanmuutto kohosi 11 prosenttia vuodesta 2016 lähemmäs 7 000 henkilöön. Sen taustalla lienee ensisijaisesti talouskasvu.</p><p>Kiinnostavaa on, että Suomi saa maabränditutkimuksessa hyviä arvioita Intiasta, Etelä-Koreasta, Egyptistä, Kiinasta, Brasiliasta ja Meksikosta. Eurooppalaisista maista työperusteinen muuttohalukkuus Suomeen oli suurinta Puolassa, Ranskassa ja Italiassa.</p><p>Houkuttelevuuden ja asettautumisen parantamiseksi ohjelmassa luetellaan toimenpiteitä verotukseen liittyvästä neuvonnasta kansainvälisiin kouluihin. Englanninkielisten palvelujen lisäämistä pidetään tärkeänä, vaikka enemmän olisi voinut korostaa sitä, että suomen tai ruotsin osaaminen ja siihen panostaminen on maahanmuuttajan juurtumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.</p><p>On huoltosuhde kohennettavissa toki muillakin konsteilla kuin maahanmuuton avulla. Esimerkiksi taloustieteen <a href="http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212312-huoltosuhde-heikkenee-ja-heikkenee">professori Matti Viren on tarjoillut täällä Puheenvuorossa</a> mallia, jonka ytimessä on eläkeiän nostaminen 70 vuoteen.</p> Näinhän sen pitikin mennä.

Taantuma vaihtui nousuksi, työpaikkoja alkoi syntyä, turvapaikanhakijakriisi saatiin hallintaan, uusnatsismi ajettiin nurkkaan ja MV-lehden perustajakin kyllästyi luomukseensa.

Voimme hieman huokaista helpotuksesta, ja päättäjämme voivat keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, kun akuutit uhkat ovat pienempiä.

Ihan vähäisiä nuo haasteet eivät olekaan, kun katsotaan varsinkin sitä, millä eväillä Suomi selviää huoltosuhteensa jyrkästä heikkenemisestä (katso tämän kirjoituksen yhteydessä oleva kuva). Huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon on työssäkäyviä suhteessa muuhun väestöön, kuten lapsiin ja eläkeläisiin. Tunnettua on, että eläkeikäisten määrä kasvaa parhaillaan voimakkaasti.

Yhdeksi ratkaisuksi päättäjät tarjoavat meille pakettia, jonka koukeroinen nimi on ”Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi”. Se käy läpi Suomen tilannetta ja siinä luodataan tulevaisuuteen yleisellä tasolla, jopa niin yleisellä, että lukija välillä turhautuu.  

Ohjelma tiivistyy kolmeen linjaukseen, joissa hallitus toteaa ensin osaavan työvoiman tukevan Suomen kasvua, toiseksi toimivien kotoutuspalvelujen edistävän työvoiman houkuttelua ja kolmanneksi hyvien väestösuhteiden tukevan maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.

Ei sisäministeriön julkaisema ohjelma (Löytyy täältä pdf:nä) kuitenkaan jätä kylmäksi, kun sitä tarkemmin katsoo. Kiinnostavin osa löytyy tilastoista ja grafiikasta, joissa kuvataan Suomen väestörakenteen kehitystä.

Tilastokeskuksesta poimituista luvuista ilmenee, että ulkomaalaisten määrä Suomessa on noussut ehkä yllättävänkin tasaisesti vuosina 1990–2016. 

Vuonna 2016 Suomessa asui noin 365 000 ulkomaalaistaustaustaista ihmistä, mikä ei jää kauhean kauaksi Tampereen ja Turun yhteenlasketusta asukasmäärästä. Osuus oli jo vajaa 7 prosenttia suomalaisista, kun esimerkiksi ruotsinkielisiä suomalaisista on alle 6 prosenttia.

Ylivoimaisesti eniten maahanmuuttajia on Suomeen tullut entisen Neuvostoliiton alueelta. Viro on tilastoissa selvä kakkonen. Sitten, kaukana näistä, tulevat Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Kiina, Vietnam ja Thaimaa.

Suomen väestömäärä on viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on jo muutaman vuoden ollut kuolleiden määrää pienempi, raportissa myös muistutetaan, kuten myös siitä, että maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempia.

Ja lisäksi: maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää, että maahanmuutto on pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa ja että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin.

Työllistyminen ei ole kuitenkaan kantaväestön tasoa, mihin ovat johtaneet monitahoiset syyt vaillinaisesta kielitaidosta ja humanitaarisista syistä saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisen puutteista lähtien. Mutta on tarjolla myös lohdullista näkymää, sillä yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Lisäksi maahanmuuttajien ansiotason nousu on nopeutunut viime vuosina.

Suomen kestävyysvajetta paikataan nopeimmin työperäisen maahanmuuton kasvulla ja siinä houkuttelevuus on avainasia. Viime vuosi oli tässä mielessä positiivinen, sillä työperäinen maahanmuutto kohosi 11 prosenttia vuodesta 2016 lähemmäs 7 000 henkilöön. Sen taustalla lienee ensisijaisesti talouskasvu.

Kiinnostavaa on, että Suomi saa maabränditutkimuksessa hyviä arvioita Intiasta, Etelä-Koreasta, Egyptistä, Kiinasta, Brasiliasta ja Meksikosta. Eurooppalaisista maista työperusteinen muuttohalukkuus Suomeen oli suurinta Puolassa, Ranskassa ja Italiassa.

Houkuttelevuuden ja asettautumisen parantamiseksi ohjelmassa luetellaan toimenpiteitä verotukseen liittyvästä neuvonnasta kansainvälisiin kouluihin. Englanninkielisten palvelujen lisäämistä pidetään tärkeänä, vaikka enemmän olisi voinut korostaa sitä, että suomen tai ruotsin osaaminen ja siihen panostaminen on maahanmuuttajan juurtumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

On huoltosuhde kohennettavissa toki muillakin konsteilla kuin maahanmuuton avulla. Esimerkiksi taloustieteen professori Matti Viren on tarjoillut täällä Puheenvuorossa mallia, jonka ytimessä on eläkeiän nostaminen 70 vuoteen.

]]>
122 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248647-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos#comments Kotimaa Maahanmuutto Fri, 05 Jan 2018 08:29:36 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248647-maahanmuuttajia-lisaa-suomeen-kiitos
Ulkomaalainen tutkinnon suorittanut ei työllisty: nollakoulutusta vai rasismia? http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248505-ulkomaalainen-tutkinnon-suorittanut-ei-tyollisty-nollakoulutusta-vai-rasismia <p>Iltalehti kirjoitti 1.1.2018 jutun sambialaisesta Clement Kasongosta. Hän on sambialainen Vaasan yliopistosta valmistunut kansainvälisen liiketoiminnan maisteri, joka siivoaa lattioita. Clementillä on myös tradenomin koulutus Laureasta.&nbsp;<br /><br />Luin jutun kommentit. Ihonvärihän sieltä tietysti nousi esiin. Eikä ihme. Iltapäivälehdistön lööppitason uutiskynnyksen rikkoi eilen juttu afrikkalaisen nuoren miehen ja jo kypsään ikään ehtineen suomalaisnaisen nopeasti tutustumisen jälkeen tapahtuneesta avioliitosta. Juttu etsi selkeästi lukijoita juuri etnisen alkuperän kautta, kun se alkaa nykyään jo olla näemmä sallittua, joten miksi tämä juttu olisi poikkeus? Kaikkien tutkinnon suorittaneiden pitäisi osata tutkinnon suorittamiseen tarvittavat asiat ja olla siksi sitä mitä yritykset haluavat. Onko tutkinnon suorittaneen palkkaamatta jättäminen siis rasisimia? Minulla on kuitenkin sen verran uskoa suomalaiseen työnantajaan, että en usko ihonvärin vaikuttavan asiaan. Tässä on kysymys aivan toisesta ilmiöstä.<br /><br />Erkki Raudaskoski kirjoitti tämän päivän <a href="http://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/vallitseva-yhteiskuntajarjestelma-ei-sovi-nykyaikaan/780405/">Kalevassa</a> mielenkiintoisen jutun otsikolla &quot;Vallitseva yhteiskuntajärjestelmä ei sovi nykyaikaan.&quot; Siinä hän kritisoi työttömien koulutusta kovin sanoin: &quot;Alkujaan hyvää tarkoittava työttömien koulutus muuttui vuosia kestäväksi työttömien piinaksi. &quot; Pohdiskelin syytä tähän johtopäätökseen. Työttömien koulutusta pidetään piinana, eikä kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa riitä vakuuttamaan työnantajaa siitä, että Clement Kasongo kannattaisi työllistää. Mikä on sellainen koulutus, josta ei ole koulutettavalle mitään hyötyä? Nollakoulutusta!<br /><br />Samalla tavalla kun tutkimusten tuotokset vaikuttavan kadun miehelle triviaaleilta, nollatutkimukselta, nollakoulutus tuottaisi rahat koulutuksen järjestäjälle, mutta ei nosta koulutukseen osallistuneen työelämäpisteitä työllistymisrajan yläpuolelle. Nollakoulutuksen läpi käynyt voi toki työllistyä, jos pisteitä tulee vaikkapa aikaisemman työkokemuksen, nepotismin, hassun nimen, kasvonpiirteen tai jonkin muun täysin koulutukseen liittymättömän mielivaltaisen asian kautta.<br /><br />Miksi Kasongon suorittama koulutus voisi olla nollakoulutusta? Kaupallisen alan koulutus koki jo vuosia sitten valtavan buumin. Uusia kauppatieteelistä koulutusta tuottavia yksiköitä nousi joka niemenkärkeen ja saarelmaan. Itse kävin mutkan Lapin yliopistossa lukemassa markkinointia. Uusi rehtori tosin lakkautti koulutuksen, ennen kuin sain aikaiseksi valmistua sieltä. Aloituspaikat eivät toki kadonneet, vaan siirtyivät Oulun yliopistoon. Kauppatieteen koulutus ja tutkimus on kouluttavan yksikön kannalta siitä mukavaa, että se on aika lailla perinteistä koulumuotoista opetusta, eikä vaadi suuria laiteinvestointeja tutkimukseen tai opetukseen. Alan aloituspaikkojen ja koulutusyksiköiden määrän jo jonkin aikaa sitten tapahtunut suuri nousu voisi olla yksi merkki siitä, että ala saattaa kouluttaa liikaa ja että alalle lähtenyt saattaa jäädä työttömäksi.<br /><br />Toinen mahdollinen nollakoulutustilanteeseen johtava skenaario on koulutuksen vanheneminen käsiin. Tämä riski on olemassa esimerkiksi IT-aloilla. Koulutuslaitos saattaa kouluttaa teoreettisen ja käytännön osiltaan vanhentuneen koulutuksen aloilla, jossa työnantaja listaa työnhakuilmoituksiinsa pitkän listan tuoreita teknologioita. Koulutuslaitoksen opetus ei syystä tai toisesta kykene seuraamaan aikaansa, eikä pysty opettamaan valmistumishetkelläkään tarvittavia teknologioita: &quot;Kyllä ne opettavat sitten siellä teollisuudessa.&quot; Tällöin työllistyminen ei seuraa suoritetusta tutkinnosta, vaan työnantajan arviosta korkeakoulututkinnon suorittaneen oppimiskyvystä. Onnea vaan 50-vuotias vastavalmistunut sellaisessa tilanteessa.<br /><br />Nollakoulutukseen johtaa yliopistojen halu säästää koulutuksessa. Eri tutkintoihin johtavaa koulutusta yhdistellään tällä hetkellä kovaa vauhtia tutkintojen alkuosan suhteen. Säästöä tulee, mutta jotain täytyy yhdistellessä jättää pois. Yliopistojen tilakustannushelvetti karsii lujaa vauhtia aloja, jotka vaativat paljon tilaa. Esimerkiksi Oulun yliopistolta lähti eläinmuseo ja geologisen kokoelman vitriinit aikaisemmin sisältänyt huone muuttui tuolivarastoksi jo vuosia sitten. Laitosten erillisten kirjastojen kokoelmat ovat siirtyneet suurilta osin varastokirjastoon. Leikkausvauhti on toisinaan varsin kovaa. Eräässäkin tilaisuudessa professori kertoi kuullensa oman alansa leikkaussuunnitelmista Kalevasta, jossa kerrottiin että hänen edustamaansa alaa ei ajetakaan vielä alas. Tässä taloudellisessa tilanteessa on suuri houkutus tuottaa koulutusta, joka tuottaa nopeasti rahaa tuovia tutkintoja mahdollisimman vähillä kustannuksilla. Ja tosiasia on, että niin kauan kuin kaikki koulutuslaitokset laulavat asiassa samaa itkuvirttä, nollakoulutuksesta ei voi jäädä kiinni.&nbsp;<br /><br />Ulkomaalaisille suunnattu koulutus ja alansa nimeltään hyvin tarkkaan rajaava maisterikoulutus voivat olla potentiaalisia nollakoulutuksia, jos taustat eivät ole kunnossa. Työnantaja ymmärtää laajoja koulutuksia. Kauppatieteen maisterin tutkinto markkinoinnissa, kirjanpidossa tai johtamisessa ovat laajoja, tunnetumpia ja työnantajan kannalta ymmärrettävämpiä kuin selkeästi ulkomaalaisille suunnattu englanninkielinen tutkinto kansainvälisessä liiketoiminnassa. Kapea maisteriohjelma voi toki olla hyvä ajatus, jos sen taustalla on hyvin arvosanoin suoritettu tutkinto tunnetussa tiedeyliopistossa. Tietotekniikan koulutus on esimerkki laajemmasta sähkötekniikan tutkinnosta aikanaan lähteneestä rönsystä, josta tuli pysyvä. Sen sijaan Oulun yliopisto yritti informaatioverkostoja, elektroniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa omina koulutusohjelminaan. Informaatioverkostoihin ei ole enää sisäänottoa, ja elektroniikka ja tietoliikennetekniikka palasivat markkinoiden paremmin ymmärtämäksi sähkötekniikaksi, kun erikoistuminen ei toiminut markkinoilla.<br /><br />Miten nollakoulutusta vastaan voi sitten taistella? Opiskelijan kannattaa hyvin tarkkaan katsoa, mitä lähtee opiskelemaan. Tuoreen ensikertalaisuuslainsäädännön mukaan yhden korkeakoulututkintoon johtaneen aloituspaikan vastaanottaminen johtaa pienempään aloituspaikkakiintiöön päätymiseen seuraavina vuosina. Jos siis opiskelija huomaa koulutuksen nollakoulutukseksi toisena opiskeluvuonna, uuden opiskelupaikan saaminen on aikaisempaa vaikeampaa. Tämä sääntö ei koske ammatillista koulutusta, eikä ulkomaisia tutkintoja. Jos ei ole varma, kannattaa siksi mennä ammatilliseen koulutukseen tai Ruotsiin.&nbsp;<br /><br />Moni hakee nykyään suoraan opiskelemaan ulkomaille. Lääketieteen opiskelijoita opiskelee ulkomailla jo yhden suomalaisen tiedekunnan verran. Suomalaisten yliopistojen jatko-opiskelijat ja opettajat ovat kovaa vauhtia kansainvälistymässä opetusministeriön harjoittaman positiivisen diskriminaation kautta, joten mahdollisuudet tutkijan uralla saattavat olla tulevaisuudessa ulkomailla opiskellen paremmat kuin Suomessa. Ulkomaille opiskelemaan mennessä säännöt ovat samat: jos mahdollista niin kannattaa mennä kohdemaan kielellä opetettavaan mahdollisimman laaja-alaiseen ja kansainvälisesti useassa maassa rakenteeltaan samanlaiseen tutkintoon: Lääketiede, sähkötekniikka, avaruustekniikka jonkin pitkän ja alueensa tarkasti rajaavan tutkintonimikkeen sijaan.<br /><br />Clement Kasongo suoritti perinteistä kauppatieteen tutkintoa kapea-alaisemman tutkinnon englanninkielisessä maisteriohjelmassa pienehkössä Vaasan yliopistossa ja sitä ennen maisteriohjelmaan hakemisen mahdollistavan ammattikorkeakoulututkinnon Laureassa. Kovaa työtä, jonka seurauksena hän moppaa lattioita.&nbsp; Työttömien aktiivimallin rakentajien olisi ehkä hyvä ottaa tästä sen verran oppia, että pelkkä aktiivisuus ei todellakaan ole tae työllistymisestä. Kauppatieteen maisterin papereiden suorittaminen ei ole läpihuutojuttu. Faktaa kuitenkin on, että kouluttajalla ei ole vastuuta koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä.&nbsp;<br /><br />Itse pääsin Oulun yliopistossa suoritettujen tietotekniikan DI-tutkinnon ja tuotantotalouden DI-tutkinnon suorittamisia seuranneen pitkän pätkittäisen työttömyysjakson jälkeen vihdoin pysyvään työpaikkaan jakamaan lehtiä yliopistokoulutusta aikaiseman työkokemuksen perusteella, noin 9 euroa tunti, 17h 55 min / viikko. Ja lähdin siitä opiskelemaan lääketiedettä. Kaksi minulla jo olevaa DI-tutkintoa Oulun yliopistosta eivät selkeästi kyenneet tuomaan minulle työpaikkaa. Eivät edes tänä syksynä, vaikka olen tehnyt opiskelun ohella hakemuksia ja juossut rekrytapaamisissa. Tutkinnot ovat vanhoja, eivätkä työnantajat ilmeisesti viitsi alkaa kouluttamaan vanhalle koiralle uusia temppuja. Oletan, että vanhemmallekin lääkärille riittää sitten joskus töitä.<br /><br />Oman kokemuksen perusteella kehoittaisinkin Clement Kasongoa huolehtimaan siitä, ettei koveta käsiensä ihoa huonoilla suojakäsineillä siivostyössä, vaan lähtisi kylmästi edelleen opiskelemaan sellaista tutkintoa, joka ei ole nollatutkinto. Hänen kokemansa työttömyys, tai koulutusta vastaamattomiin tehtäviin työllistyminen, ei ole rasismia, vaan suomalaisen &quot;leikatun&quot; ja oppilaitosten rahoituksen kannalta optimoidun koulutuksen lopputulos. Nollatutkinnoilla ei nimittäin työllisty ilman että ne työllistymisrajan ylittävät pisteet tulevat koulutuslaitoksen ulkopuolelta.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehti kirjoitti 1.1.2018 jutun sambialaisesta Clement Kasongosta. Hän on sambialainen Vaasan yliopistosta valmistunut kansainvälisen liiketoiminnan maisteri, joka siivoaa lattioita. Clementillä on myös tradenomin koulutus Laureasta. 

Luin jutun kommentit. Ihonvärihän sieltä tietysti nousi esiin. Eikä ihme. Iltapäivälehdistön lööppitason uutiskynnyksen rikkoi eilen juttu afrikkalaisen nuoren miehen ja jo kypsään ikään ehtineen suomalaisnaisen nopeasti tutustumisen jälkeen tapahtuneesta avioliitosta. Juttu etsi selkeästi lukijoita juuri etnisen alkuperän kautta, kun se alkaa nykyään jo olla näemmä sallittua, joten miksi tämä juttu olisi poikkeus? Kaikkien tutkinnon suorittaneiden pitäisi osata tutkinnon suorittamiseen tarvittavat asiat ja olla siksi sitä mitä yritykset haluavat. Onko tutkinnon suorittaneen palkkaamatta jättäminen siis rasisimia? Minulla on kuitenkin sen verran uskoa suomalaiseen työnantajaan, että en usko ihonvärin vaikuttavan asiaan. Tässä on kysymys aivan toisesta ilmiöstä.

Erkki Raudaskoski kirjoitti tämän päivän Kalevassa mielenkiintoisen jutun otsikolla "Vallitseva yhteiskuntajärjestelmä ei sovi nykyaikaan." Siinä hän kritisoi työttömien koulutusta kovin sanoin: "Alkujaan hyvää tarkoittava työttömien koulutus muuttui vuosia kestäväksi työttömien piinaksi. " Pohdiskelin syytä tähän johtopäätökseen. Työttömien koulutusta pidetään piinana, eikä kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa riitä vakuuttamaan työnantajaa siitä, että Clement Kasongo kannattaisi työllistää. Mikä on sellainen koulutus, josta ei ole koulutettavalle mitään hyötyä? Nollakoulutusta!

Samalla tavalla kun tutkimusten tuotokset vaikuttavan kadun miehelle triviaaleilta, nollatutkimukselta, nollakoulutus tuottaisi rahat koulutuksen järjestäjälle, mutta ei nosta koulutukseen osallistuneen työelämäpisteitä työllistymisrajan yläpuolelle. Nollakoulutuksen läpi käynyt voi toki työllistyä, jos pisteitä tulee vaikkapa aikaisemman työkokemuksen, nepotismin, hassun nimen, kasvonpiirteen tai jonkin muun täysin koulutukseen liittymättömän mielivaltaisen asian kautta.

Miksi Kasongon suorittama koulutus voisi olla nollakoulutusta? Kaupallisen alan koulutus koki jo vuosia sitten valtavan buumin. Uusia kauppatieteelistä koulutusta tuottavia yksiköitä nousi joka niemenkärkeen ja saarelmaan. Itse kävin mutkan Lapin yliopistossa lukemassa markkinointia. Uusi rehtori tosin lakkautti koulutuksen, ennen kuin sain aikaiseksi valmistua sieltä. Aloituspaikat eivät toki kadonneet, vaan siirtyivät Oulun yliopistoon. Kauppatieteen koulutus ja tutkimus on kouluttavan yksikön kannalta siitä mukavaa, että se on aika lailla perinteistä koulumuotoista opetusta, eikä vaadi suuria laiteinvestointeja tutkimukseen tai opetukseen. Alan aloituspaikkojen ja koulutusyksiköiden määrän jo jonkin aikaa sitten tapahtunut suuri nousu voisi olla yksi merkki siitä, että ala saattaa kouluttaa liikaa ja että alalle lähtenyt saattaa jäädä työttömäksi.

Toinen mahdollinen nollakoulutustilanteeseen johtava skenaario on koulutuksen vanheneminen käsiin. Tämä riski on olemassa esimerkiksi IT-aloilla. Koulutuslaitos saattaa kouluttaa teoreettisen ja käytännön osiltaan vanhentuneen koulutuksen aloilla, jossa työnantaja listaa työnhakuilmoituksiinsa pitkän listan tuoreita teknologioita. Koulutuslaitoksen opetus ei syystä tai toisesta kykene seuraamaan aikaansa, eikä pysty opettamaan valmistumishetkelläkään tarvittavia teknologioita: "Kyllä ne opettavat sitten siellä teollisuudessa." Tällöin työllistyminen ei seuraa suoritetusta tutkinnosta, vaan työnantajan arviosta korkeakoulututkinnon suorittaneen oppimiskyvystä. Onnea vaan 50-vuotias vastavalmistunut sellaisessa tilanteessa.

Nollakoulutukseen johtaa yliopistojen halu säästää koulutuksessa. Eri tutkintoihin johtavaa koulutusta yhdistellään tällä hetkellä kovaa vauhtia tutkintojen alkuosan suhteen. Säästöä tulee, mutta jotain täytyy yhdistellessä jättää pois. Yliopistojen tilakustannushelvetti karsii lujaa vauhtia aloja, jotka vaativat paljon tilaa. Esimerkiksi Oulun yliopistolta lähti eläinmuseo ja geologisen kokoelman vitriinit aikaisemmin sisältänyt huone muuttui tuolivarastoksi jo vuosia sitten. Laitosten erillisten kirjastojen kokoelmat ovat siirtyneet suurilta osin varastokirjastoon. Leikkausvauhti on toisinaan varsin kovaa. Eräässäkin tilaisuudessa professori kertoi kuullensa oman alansa leikkaussuunnitelmista Kalevasta, jossa kerrottiin että hänen edustamaansa alaa ei ajetakaan vielä alas. Tässä taloudellisessa tilanteessa on suuri houkutus tuottaa koulutusta, joka tuottaa nopeasti rahaa tuovia tutkintoja mahdollisimman vähillä kustannuksilla. Ja tosiasia on, että niin kauan kuin kaikki koulutuslaitokset laulavat asiassa samaa itkuvirttä, nollakoulutuksesta ei voi jäädä kiinni. 

Ulkomaalaisille suunnattu koulutus ja alansa nimeltään hyvin tarkkaan rajaava maisterikoulutus voivat olla potentiaalisia nollakoulutuksia, jos taustat eivät ole kunnossa. Työnantaja ymmärtää laajoja koulutuksia. Kauppatieteen maisterin tutkinto markkinoinnissa, kirjanpidossa tai johtamisessa ovat laajoja, tunnetumpia ja työnantajan kannalta ymmärrettävämpiä kuin selkeästi ulkomaalaisille suunnattu englanninkielinen tutkinto kansainvälisessä liiketoiminnassa. Kapea maisteriohjelma voi toki olla hyvä ajatus, jos sen taustalla on hyvin arvosanoin suoritettu tutkinto tunnetussa tiedeyliopistossa. Tietotekniikan koulutus on esimerkki laajemmasta sähkötekniikan tutkinnosta aikanaan lähteneestä rönsystä, josta tuli pysyvä. Sen sijaan Oulun yliopisto yritti informaatioverkostoja, elektroniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa omina koulutusohjelminaan. Informaatioverkostoihin ei ole enää sisäänottoa, ja elektroniikka ja tietoliikennetekniikka palasivat markkinoiden paremmin ymmärtämäksi sähkötekniikaksi, kun erikoistuminen ei toiminut markkinoilla.

Miten nollakoulutusta vastaan voi sitten taistella? Opiskelijan kannattaa hyvin tarkkaan katsoa, mitä lähtee opiskelemaan. Tuoreen ensikertalaisuuslainsäädännön mukaan yhden korkeakoulututkintoon johtaneen aloituspaikan vastaanottaminen johtaa pienempään aloituspaikkakiintiöön päätymiseen seuraavina vuosina. Jos siis opiskelija huomaa koulutuksen nollakoulutukseksi toisena opiskeluvuonna, uuden opiskelupaikan saaminen on aikaisempaa vaikeampaa. Tämä sääntö ei koske ammatillista koulutusta, eikä ulkomaisia tutkintoja. Jos ei ole varma, kannattaa siksi mennä ammatilliseen koulutukseen tai Ruotsiin. 

Moni hakee nykyään suoraan opiskelemaan ulkomaille. Lääketieteen opiskelijoita opiskelee ulkomailla jo yhden suomalaisen tiedekunnan verran. Suomalaisten yliopistojen jatko-opiskelijat ja opettajat ovat kovaa vauhtia kansainvälistymässä opetusministeriön harjoittaman positiivisen diskriminaation kautta, joten mahdollisuudet tutkijan uralla saattavat olla tulevaisuudessa ulkomailla opiskellen paremmat kuin Suomessa. Ulkomaille opiskelemaan mennessä säännöt ovat samat: jos mahdollista niin kannattaa mennä kohdemaan kielellä opetettavaan mahdollisimman laaja-alaiseen ja kansainvälisesti useassa maassa rakenteeltaan samanlaiseen tutkintoon: Lääketiede, sähkötekniikka, avaruustekniikka jonkin pitkän ja alueensa tarkasti rajaavan tutkintonimikkeen sijaan.

Clement Kasongo suoritti perinteistä kauppatieteen tutkintoa kapea-alaisemman tutkinnon englanninkielisessä maisteriohjelmassa pienehkössä Vaasan yliopistossa ja sitä ennen maisteriohjelmaan hakemisen mahdollistavan ammattikorkeakoulututkinnon Laureassa. Kovaa työtä, jonka seurauksena hän moppaa lattioita.  Työttömien aktiivimallin rakentajien olisi ehkä hyvä ottaa tästä sen verran oppia, että pelkkä aktiivisuus ei todellakaan ole tae työllistymisestä. Kauppatieteen maisterin papereiden suorittaminen ei ole läpihuutojuttu. Faktaa kuitenkin on, että kouluttajalla ei ole vastuuta koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä. 

Itse pääsin Oulun yliopistossa suoritettujen tietotekniikan DI-tutkinnon ja tuotantotalouden DI-tutkinnon suorittamisia seuranneen pitkän pätkittäisen työttömyysjakson jälkeen vihdoin pysyvään työpaikkaan jakamaan lehtiä yliopistokoulutusta aikaiseman työkokemuksen perusteella, noin 9 euroa tunti, 17h 55 min / viikko. Ja lähdin siitä opiskelemaan lääketiedettä. Kaksi minulla jo olevaa DI-tutkintoa Oulun yliopistosta eivät selkeästi kyenneet tuomaan minulle työpaikkaa. Eivät edes tänä syksynä, vaikka olen tehnyt opiskelun ohella hakemuksia ja juossut rekrytapaamisissa. Tutkinnot ovat vanhoja, eivätkä työnantajat ilmeisesti viitsi alkaa kouluttamaan vanhalle koiralle uusia temppuja. Oletan, että vanhemmallekin lääkärille riittää sitten joskus töitä.

Oman kokemuksen perusteella kehoittaisinkin Clement Kasongoa huolehtimaan siitä, ettei koveta käsiensä ihoa huonoilla suojakäsineillä siivostyössä, vaan lähtisi kylmästi edelleen opiskelemaan sellaista tutkintoa, joka ei ole nollatutkinto. Hänen kokemansa työttömyys, tai koulutusta vastaamattomiin tehtäviin työllistyminen, ei ole rasismia, vaan suomalaisen "leikatun" ja oppilaitosten rahoituksen kannalta optimoidun koulutuksen lopputulos. Nollatutkinnoilla ei nimittäin työllisty ilman että ne työllistymisrajan ylittävät pisteet tulevat koulutuslaitoksen ulkopuolelta.
 

]]>
9 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248505-ulkomaalainen-tutkinnon-suorittanut-ei-tyollisty-nollakoulutusta-vai-rasismia#comments 2018 Maahanmuutto Nollakoulutus Opiskelu Työttömyys Tue, 02 Jan 2018 08:05:40 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248505-ulkomaalainen-tutkinnon-suorittanut-ei-tyollisty-nollakoulutusta-vai-rasismia
Kansallistunne on Suomen elinehto http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248372-kansallistunne-on-suomen-elinehto <p>Suomen itsenäisyyden juhlavuosi alkaa olla ohi, ja vuosi onkin ollut kaikkine käänteineen melko mielenkiintoinen. Suomalaisten etujen ajaminen on tyrmätty rasistikortilla, ja laittomasti maassa olevien säilöönotto nähdään &quot;kaikuina 30-luvulta&quot;. Tavan isänmaalliset pentit ja liisat nähdään ennemmin natseina, kuin suomalaisen hyvinvointivaltion puolustajina. Kansallismielisyydestä on tullut kirosana.&nbsp;</p><p>Suomen kansan käymien taisteluiden jälkeen minua ihmetyttää, että veteraanien meille jättämää perintöä tulkitaan ja halutaan kohdella niin kovin eri tavoin. Valtion rajoilla ja suomalaisten vapaudella tai maamme itsenäisyydellä ei tunnuta näkevän sen ansaitsemaa arvoa. Kun viimeinen veteraani on saatettu haudan lepoon, en ole yhtään varma siitä, että heidän perintöään enää kohdeltaisiin edes niin hyvin kuin nyt.&nbsp;</p><p>On selvää, että kansan kahtijakautuminen on päivä päivältä yhä selkeämmin näkyvissä.&nbsp;&nbsp;Kansa on jakautunut maailmaa halaileviin globalisteihin ja valtion rajojen ja suomalaisten etuja puolustaviin kansallismielisiin.&nbsp;</p><p>Loppujen lopuksi näen, että ainoastaan siinä vaiheessa, kun kansa kohtaa jonkin ennennäkemättömän kriisin, kahtiajako voi unohtua. Yhteistä vihollista vastaan on taisteltu ennenkin, ja niin uskon käyvän tulevaisuudessakin. Olennaista kuitenkin on se, miksi meidän ylipäätään pitäisi odottaa kriisien syntymistä, kun me voisimme yhteistuumin ne estää ennalta. Valitettavasti vastapuolen arvot ovat niin erilaiset, ettei yhteistä näkemystä asioista tunnu löytyvän. Onneksi väliin jää valtava määrä tolkun ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa politiikkaan.&nbsp;</p><p>Fakta on se, että mittavilla väestönsiirroilla emme ratkaise maailman ongelmia nyt, emmekä huomenna. Laittomille annettavilla palveluilla ainoastaan syömme omiemme hyvinvointia ja annamme vieraiden ihmisten olla maassa, vaikkei heillä siihen ole minkäänlaista lupaa.&nbsp;</p><p>Suomalaiset rakensivat maan ja hyvinvointivaltion tyhjästä. Syvä kansallistunne mahdollisti itsenäistymispyrkimykset, jotka johtivat valtiomme itsenäistymiseen 1917. Meidän ensisijainen tehtävä on huolehtia oman kansan elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Kun omiemme asiat on hoidettu, voimme ohjata apua ulkomaille, sinne missä apua tarvitaan.&nbsp;</p><p>Niin kauan, kun kansallistunne ja vahva suomalainen identiteetti on olemassa, niin kauan maamme voi selvitä haasteista. Mikäli oman kansan merkitys lakkaa olemasta, sinä päivänä Suomellakaan ei valtiona ole enää minkäänlaista &nbsp;merkitystä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen itsenäisyyden juhlavuosi alkaa olla ohi, ja vuosi onkin ollut kaikkine käänteineen melko mielenkiintoinen. Suomalaisten etujen ajaminen on tyrmätty rasistikortilla, ja laittomasti maassa olevien säilöönotto nähdään "kaikuina 30-luvulta". Tavan isänmaalliset pentit ja liisat nähdään ennemmin natseina, kuin suomalaisen hyvinvointivaltion puolustajina. Kansallismielisyydestä on tullut kirosana. 

Suomen kansan käymien taisteluiden jälkeen minua ihmetyttää, että veteraanien meille jättämää perintöä tulkitaan ja halutaan kohdella niin kovin eri tavoin. Valtion rajoilla ja suomalaisten vapaudella tai maamme itsenäisyydellä ei tunnuta näkevän sen ansaitsemaa arvoa. Kun viimeinen veteraani on saatettu haudan lepoon, en ole yhtään varma siitä, että heidän perintöään enää kohdeltaisiin edes niin hyvin kuin nyt. 

On selvää, että kansan kahtijakautuminen on päivä päivältä yhä selkeämmin näkyvissä.  Kansa on jakautunut maailmaa halaileviin globalisteihin ja valtion rajojen ja suomalaisten etuja puolustaviin kansallismielisiin. 

Loppujen lopuksi näen, että ainoastaan siinä vaiheessa, kun kansa kohtaa jonkin ennennäkemättömän kriisin, kahtiajako voi unohtua. Yhteistä vihollista vastaan on taisteltu ennenkin, ja niin uskon käyvän tulevaisuudessakin. Olennaista kuitenkin on se, miksi meidän ylipäätään pitäisi odottaa kriisien syntymistä, kun me voisimme yhteistuumin ne estää ennalta. Valitettavasti vastapuolen arvot ovat niin erilaiset, ettei yhteistä näkemystä asioista tunnu löytyvän. Onneksi väliin jää valtava määrä tolkun ihmisiä, jotka voivat vaikuttaa politiikkaan. 

Fakta on se, että mittavilla väestönsiirroilla emme ratkaise maailman ongelmia nyt, emmekä huomenna. Laittomille annettavilla palveluilla ainoastaan syömme omiemme hyvinvointia ja annamme vieraiden ihmisten olla maassa, vaikkei heillä siihen ole minkäänlaista lupaa. 

Suomalaiset rakensivat maan ja hyvinvointivaltion tyhjästä. Syvä kansallistunne mahdollisti itsenäistymispyrkimykset, jotka johtivat valtiomme itsenäistymiseen 1917. Meidän ensisijainen tehtävä on huolehtia oman kansan elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudesta. Kun omiemme asiat on hoidettu, voimme ohjata apua ulkomaille, sinne missä apua tarvitaan. 

Niin kauan, kun kansallistunne ja vahva suomalainen identiteetti on olemassa, niin kauan maamme voi selvitä haasteista. Mikäli oman kansan merkitys lakkaa olemasta, sinä päivänä Suomellakaan ei valtiona ole enää minkäänlaista  merkitystä. 

]]>
36 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248372-kansallistunne-on-suomen-elinehto#comments Itsenäisyys Maahanmuutto suomalaisuus Suomi100 Sat, 30 Dec 2017 17:42:33 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248372-kansallistunne-on-suomen-elinehto
Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, vai miten se menee? http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee <p>Otsikko on yksi poliittisen fraseologian perusviisauksista. Toinen yhtä suosittu on &rdquo;hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille&rdquo;. Mutta aina huonosti nämä lauseenparret sopivat yhteen datan kanssa. Tulonjakotilaston uudet luvut kertovat, että viime vuosina pienituloisten saamat nettotulonsiirrot (tulonsiirrot miinus tuloverot) ovat kasvaneet ja suurituloisten maksamat nettotulonsiirrot kasvaneet (kuvio 1). Tuloeroja mittaava Gini &ndash;indeksin arvo on sekin laskenut. Tosin muutosta on yleensä luonnehdittu sanomalla, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Jos GINI &ndash;indeksi olisi hievahtanut piirunkin ylöspäin, tulkinta olisi varmaan ollut tyyliin &rdquo;tuloerot kasvoivat jälleen&rdquo;.</p><p>Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella. Oikeastaan vain kolme suurituloisinta tuloluokkaa (kymmenystä) on maksaa nettomääräisesti, ja niistäkin oikeastaan vain kaikkein suurituloisin (kuvio 2). Ero korostuu vielä, jos pelkkien tulonsiirtojen lisäksi huomioidaan julkiset palvelut (julkinen kulutus) ja hyödykeverot (olettaen, että kaikki ihmiset käyttävät julkisia palveluksia yhtä paljon ja että hyödykeverot määräytyvät suorassa suhteessa tulojen ja (yksityisen) kulutuksen kanssa). Maksajaksi ei oikeastaan jää kuin kaikkien suurituloisin kymmenys kotitalouksista (kuvio 3). Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille (tosin, kuten kuviosta 4 ilmenee, &rdquo;hyvään alkuun&rdquo; on jo päästy).</p><p>Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy.&nbsp; Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon &rdquo;huonompi&rdquo; kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on &rdquo;näkemys&rdquo;, johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otsikko on yksi poliittisen fraseologian perusviisauksista. Toinen yhtä suosittu on ”hallitus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille”. Mutta aina huonosti nämä lauseenparret sopivat yhteen datan kanssa. Tulonjakotilaston uudet luvut kertovat, että viime vuosina pienituloisten saamat nettotulonsiirrot (tulonsiirrot miinus tuloverot) ovat kasvaneet ja suurituloisten maksamat nettotulonsiirrot kasvaneet (kuvio 1). Tuloeroja mittaava Gini –indeksin arvo on sekin laskenut. Tosin muutosta on yleensä luonnehdittu sanomalla, että tuloerot ovat pysyneet ennallaan. Jos GINI –indeksi olisi hievahtanut piirunkin ylöspäin, tulkinta olisi varmaan ollut tyyliin ”tuloerot kasvoivat jälleen”.

Kun katselee nettotulonsiirtoja, silmiinpistävää on se, että valtaosa kotitalouksista on saamapuolella. Oikeastaan vain kolme suurituloisinta tuloluokkaa (kymmenystä) on maksaa nettomääräisesti, ja niistäkin oikeastaan vain kaikkein suurituloisin (kuvio 2). Ero korostuu vielä, jos pelkkien tulonsiirtojen lisäksi huomioidaan julkiset palvelut (julkinen kulutus) ja hyödykeverot (olettaen, että kaikki ihmiset käyttävät julkisia palveluksia yhtä paljon ja että hyödykeverot määräytyvät suorassa suhteessa tulojen ja (yksityisen) kulutuksen kanssa). Maksajaksi ei oikeastaan jää kuin kaikkien suurituloisin kymmenys kotitalouksista (kuvio 3). Täytyy vaan toivoa, etteivät ne jonain päivänä pakkaa laukkujaan ja lähde paremmille tienesteille ulkomaille (tosin, kuten kuviosta 4 ilmenee, ”hyvään alkuun” on jo päästy).

Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy.  Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon ”huonompi” kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on ”näkemys”, johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta. 

]]>
170 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee#comments köyhyys Maahanmuutto Tulonsiirrot Thu, 21 Dec 2017 19:50:34 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee
Mitä maahanmuutto maksaa? http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247845-mita-maahanmuutto-maksaa <p>Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 2017). STM on vihdoin (18.12) julkaissut hallitusohjelmassa sovitun selvityksen maahanmuuton kustannuksista (sitaatti: <em>Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon)</em>. Hallitusohjelman formulointi on mielenkiintoinen &ndash; ei pelkästään kieliopillisesti &ndash; ja saa kysymään, onko asiat nyt selvitetty. Yhdellä sanalla sanottuna vastaus on &rdquo;ei&rdquo;. Selvityksessä on vain 73, sivua, josta suuren osan muodostaa kuvaileva tilastomateriaali. Varsinaisesti mitään uutta tutkimusta ei ole tehty, vaan esitetyt luvut ovat joko VATT:in 2014 julkaisemia arvioita tai Samuli Salmisen 2015 julkaiseman tutkimuksen tuloksia. Mukana on kaksi ns. asiantuntija-arviota, jotka on tilattu Matti Sarvimäeltä (VATT) ja Jussi Tervolalta (THL). Kansainvälistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti summarisoitu, jos kohta muutamaan lähteeseen viitataan, mutta mitään kokonaiskuvaa kirjallisuudesta ei anneta. Vähemmän yllättävää siksi on, että selvitysosan yhteenveto jää kovin valjuksi. &rdquo;Lopputuloksiksi&rdquo; tarjotaan seuraavia kahta suositusta: (1) <em>Selvityksen perusteella ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. </em>(2)<em> Kotouttamistoimenpiteiden taloudellisen vaikuttavuuden seurantaa ja selvittämistä tulisi tehostaa. </em></p><p>Sarvimäen (MS) &nbsp;ja Tervolan (JT) kommentit voi oikeastaan typistää yhdeksi lauseeksi: &rdquo;On niin vaikea sanoa mitään&rdquo;<em>. Pari sitaattia ehkä kuvaa asiaa: Koosteraportin keskeisenä viestinä on, että eri lähestymistavat voivat tuottaa hyvin eri tuloksia ja että politiikkarelevantin, tulevaisuuteen katsovan tuloksen tuottaminen on aina hankalaa (JT s. 59) Yksinomaan toteutuneisiin kustannuksiin pohjautuvalla poikkileikkaustiedolla on melko vähän käyttöarvoa, kun suunnitellaan tulevaa maahanmuutto- tai kotouttamispolitiikkaa (JT s. 59). Maahanmuuton julkistaloudellisen vaikutuksen arviointi riippuu siis osittain tutkijan tekemistä oletuksista silloinkin kun laskelma kohdistuu vain yhteen vuoteen. Siirryttäessä elinkaarimalleihin oletusten merkitys kasvaa vielä huomattavasti (MS s. 56). </em>Hieman nurkan takaa tulee vastaan Sarvimäen arvio:<em> Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä</em>. (MS s. 57)</p><p>Yksi syy, mikä ehkä selittää oletetun pienuuden, on tapa jolla ns. julkishyödykkeitä käsitellään esim. VATT:n laskelmissa. Eli oletetaan Savimäen sanoin että &rdquo;<em>maahanmuutto tai yleisemmin väestön supistuminen tai kasvu ei vaikuta julkishyödykkeiden tuottamisen kokonaiskustannukseen. Jos maahanmuuttajat maksavat veroja, he kuitenkin osallistuvat julkishyödykkeiden rahoittamiseen ja siten helpottavat maassa jo ennestään asuvien taakkaa</em>. (MS s. 55). Julkishyödykkeet ovat taloustieteessä usein käytetty termi sellaisille asioille kuin esimerkiksi oikeusturva tai turvallisuus yleensä, mutta kun mennään käytännön elämään, on käytännöllisesti katsoen mahdotonta löytää &rdquo;oikeita&rdquo; julkishyödykkeitä. VATT:n selvityksessä esimerkkinä mainitaan maanpuolustus, ikään kuin maanpuolustuksen kustannukset olisivat täysin riippumattomia väestön määrästä (puolustetaan tiettyä aluetta eikä ihmisiä). Ongelma on vaan siinä, että julkishyödykkeisiin vedoten joissain (ilmeisen tarkoitushakuisissa) selvityksissä jätetään maahanmuuton kustannuksista pois valtaosa julkisten palvelusten kustannuksista (ikään kuin maahanmuuttajat eivät tarvitsisi oikeuslaitosta, poliisia, jalkakäytäviä, vesijohtoja, kouluja, terveydenhoitoa, kunnan ja valtion virastoja, &nbsp;jne. jne). Selvää tällöin on, että laskelmissa voi päätyä mihin tahansa lopputuloksiin.</p><p>Tutkijoiden perisynti on usein se, että he eivät kykene esittämään tulosta, vaan voivottelevat, miten vaikea on sanoa mitään yksikäsitteistä (Harry Trumanin aikanaan esillenostama &rdquo;kaksikätisen ekonomistin&rdquo; ongelma). Toki talouden ongelmat ovat usein monimutkaisia, mutta siltä tutkijoiden (jos ei tutkijoiden, niin keiden sitten) pitäisi kyteä kertomaan mikä on se &rdquo;suuri kuva&rdquo;. &nbsp;Maahanmuuton osalta pitäisi taatusti kyetä ainakin kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kyetä kertomaan, mikä on suurin piirtein ns. humanitäärisen maahanmuuton kustannus (tai tuotto), ja toisaalta mikä on ns. työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto. Jälkimmäisessä tapauksessa ei pitäisi olla kovin vaikeaa laskea, mikä pitää olla maahanmuuttajan tuottavuus (ja vastaavasti ) palkka, jotta hän tuottaisi nettoa julkiselle sektorille. Eli mikä on ns. tarveharkinnan &rdquo;kriittinen&rdquo; tulotaso.</p><p>Maahanmuuttoon liittyy toki paljon muitakin asioita, mutta jokainen kansalainen voi tykönään arvioida niiden merkityksen. Siksi toteamukset tyyliin &rdquo;maahanmuutto on niin monimutkainen asia, että siitä ei voi sanoa mitään&rdquo;, ovat tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa. Ja jos ei haluta kertoa mitään, sanotaan se sitten suoraan.</p><p><a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/raportti-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista-julkaistu" target="_blank">http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/raportti-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista-julkaistu</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 2017). STM on vihdoin (18.12) julkaissut hallitusohjelmassa sovitun selvityksen maahanmuuton kustannuksista (sitaatti: Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon). Hallitusohjelman formulointi on mielenkiintoinen – ei pelkästään kieliopillisesti – ja saa kysymään, onko asiat nyt selvitetty. Yhdellä sanalla sanottuna vastaus on ”ei”. Selvityksessä on vain 73, sivua, josta suuren osan muodostaa kuvaileva tilastomateriaali. Varsinaisesti mitään uutta tutkimusta ei ole tehty, vaan esitetyt luvut ovat joko VATT:in 2014 julkaisemia arvioita tai Samuli Salmisen 2015 julkaiseman tutkimuksen tuloksia. Mukana on kaksi ns. asiantuntija-arviota, jotka on tilattu Matti Sarvimäeltä (VATT) ja Jussi Tervolalta (THL). Kansainvälistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti summarisoitu, jos kohta muutamaan lähteeseen viitataan, mutta mitään kokonaiskuvaa kirjallisuudesta ei anneta. Vähemmän yllättävää siksi on, että selvitysosan yhteenveto jää kovin valjuksi. ”Lopputuloksiksi” tarjotaan seuraavia kahta suositusta: (1) Selvityksen perusteella ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. (2) Kotouttamistoimenpiteiden taloudellisen vaikuttavuuden seurantaa ja selvittämistä tulisi tehostaa.

Sarvimäen (MS)  ja Tervolan (JT) kommentit voi oikeastaan typistää yhdeksi lauseeksi: ”On niin vaikea sanoa mitään”. Pari sitaattia ehkä kuvaa asiaa: Koosteraportin keskeisenä viestinä on, että eri lähestymistavat voivat tuottaa hyvin eri tuloksia ja että politiikkarelevantin, tulevaisuuteen katsovan tuloksen tuottaminen on aina hankalaa (JT s. 59) Yksinomaan toteutuneisiin kustannuksiin pohjautuvalla poikkileikkaustiedolla on melko vähän käyttöarvoa, kun suunnitellaan tulevaa maahanmuutto- tai kotouttamispolitiikkaa (JT s. 59). Maahanmuuton julkistaloudellisen vaikutuksen arviointi riippuu siis osittain tutkijan tekemistä oletuksista silloinkin kun laskelma kohdistuu vain yhteen vuoteen. Siirryttäessä elinkaarimalleihin oletusten merkitys kasvaa vielä huomattavasti (MS s. 56). Hieman nurkan takaa tulee vastaan Sarvimäen arvio: Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä. (MS s. 57)

Yksi syy, mikä ehkä selittää oletetun pienuuden, on tapa jolla ns. julkishyödykkeitä käsitellään esim. VATT:n laskelmissa. Eli oletetaan Savimäen sanoin että ”maahanmuutto tai yleisemmin väestön supistuminen tai kasvu ei vaikuta julkishyödykkeiden tuottamisen kokonaiskustannukseen. Jos maahanmuuttajat maksavat veroja, he kuitenkin osallistuvat julkishyödykkeiden rahoittamiseen ja siten helpottavat maassa jo ennestään asuvien taakkaa. (MS s. 55). Julkishyödykkeet ovat taloustieteessä usein käytetty termi sellaisille asioille kuin esimerkiksi oikeusturva tai turvallisuus yleensä, mutta kun mennään käytännön elämään, on käytännöllisesti katsoen mahdotonta löytää ”oikeita” julkishyödykkeitä. VATT:n selvityksessä esimerkkinä mainitaan maanpuolustus, ikään kuin maanpuolustuksen kustannukset olisivat täysin riippumattomia väestön määrästä (puolustetaan tiettyä aluetta eikä ihmisiä). Ongelma on vaan siinä, että julkishyödykkeisiin vedoten joissain (ilmeisen tarkoitushakuisissa) selvityksissä jätetään maahanmuuton kustannuksista pois valtaosa julkisten palvelusten kustannuksista (ikään kuin maahanmuuttajat eivät tarvitsisi oikeuslaitosta, poliisia, jalkakäytäviä, vesijohtoja, kouluja, terveydenhoitoa, kunnan ja valtion virastoja,  jne. jne). Selvää tällöin on, että laskelmissa voi päätyä mihin tahansa lopputuloksiin.

Tutkijoiden perisynti on usein se, että he eivät kykene esittämään tulosta, vaan voivottelevat, miten vaikea on sanoa mitään yksikäsitteistä (Harry Trumanin aikanaan esillenostama ”kaksikätisen ekonomistin” ongelma). Toki talouden ongelmat ovat usein monimutkaisia, mutta siltä tutkijoiden (jos ei tutkijoiden, niin keiden sitten) pitäisi kyteä kertomaan mikä on se ”suuri kuva”.  Maahanmuuton osalta pitäisi taatusti kyetä ainakin kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kyetä kertomaan, mikä on suurin piirtein ns. humanitäärisen maahanmuuton kustannus (tai tuotto), ja toisaalta mikä on ns. työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto. Jälkimmäisessä tapauksessa ei pitäisi olla kovin vaikeaa laskea, mikä pitää olla maahanmuuttajan tuottavuus (ja vastaavasti ) palkka, jotta hän tuottaisi nettoa julkiselle sektorille. Eli mikä on ns. tarveharkinnan ”kriittinen” tulotaso.

Maahanmuuttoon liittyy toki paljon muitakin asioita, mutta jokainen kansalainen voi tykönään arvioida niiden merkityksen. Siksi toteamukset tyyliin ”maahanmuutto on niin monimutkainen asia, että siitä ei voi sanoa mitään”, ovat tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa. Ja jos ei haluta kertoa mitään, sanotaan se sitten suoraan.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/raportti-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista-julkaistu

]]>
18 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247845-mita-maahanmuutto-maksaa#comments Hallitusohjelma Julkinen talous Maahanmuutto Mon, 18 Dec 2017 15:12:27 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247845-mita-maahanmuutto-maksaa